Juoni (geologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raitainen gneissi, jossa graniitti-ortogneissijuoni.
Intruusio (vaaleanpunainen montsoniitti) risteää (osittain juonena) vahvasti metamorfoituneen musta-valko-raitaisen isäntäkiven kanssa (kambrikautista karbonaattikiveä) lähellä Notch Peakia, Utahissa.

Juoni on geologiassa laattamainen intruusio, ja se tarkoittaa mitä tahansa geologista muodostumaa, joka leikkaa diskordantisti

  • tasaisen sivukivimuodostuman, kuten kerrostuman tai foliaation
  • massiivisen kivimuodostelman, kuten magmaattisen intruusion tai suoladiapiirin.

Juonet voivat siksi olla alkuperältään intrusiivisia tai sedimenttisiä.

Magmaattiset juonet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diabaasijuoni halkoo vaakasuoria kalkkikivimuodostumia Arizonassa.
Pieni juoni Baranof Cross-Island Trail -reitillä Alaskassa.
Juonia Black Canyon of the Gunnisonin kansallispuistossa Coloradossa Yhdysvalloissa
.

Intrusiivinen juoni on magmakivimuodostelma jolla on korkea muotosuhde (engl. aspect ratio), joka tarkoittaa sitä että sen paksuus on huomattavasti pienempi kuin loput kaksi ulottuvuutta. Juoni voi olla alle senttimetristä aina useita metrejä paksu, kun taas lateraaliset mitat (eli pituus ja leveys) voivat olla useita kilometrejä. Juoni on intruusio avautuvaan halkovaan lustaan eli rakoon, ja se työntää pois tieltään aikaisemmat kivikerrokset ja -muodustamat, mikä viittaa siihen että juoni on aina nuorempi kuin kivi jonka sisässä se on. Juonet syntyvät yleensä jyrkässä tai pystysuorassa kulmassa, mutta myöhemmät tektoniset liikkeet voivat kääntää niiden kerrostumien järjestyksen joita juoni halkoo. Tällöin juonesta voi tulla horisontaalinen. Lähes horisontaalisia, kerrostumien mukaisia eli yhtenäisiä intruusioita kutsutaan kerrosmyötäisiksi juoniksi.

Toisinaan juonet esiintyvät ryhmissä jotka saattavat koostua muutamista aina satoihin juoniin, jotka ovat syntyneet jotakuinkin samanaikaisesti yhdessä intrusiivisessä tapahtumassa. Maailman suurin juoniparvi on Mackenzien juoniparvi Luoteisterritorioissa Kanadassa. [1] Juonet muodostuvat usein säteittäisinä tai samankeskisinä parvina plutonisten intruusioiden, vulkaanisten kaulojen tai vulkaanisten kartioiden purkautumisaukkojen ympärille. Viimeksi mainittuja kutsutaan rengasjuoniksi (engl. ring dike).

Juonten koostumus vaihtelee, ja niiden rakenne voi vaihdella diabaasisesta tai basalttisesta graniittiseen tai ryoliittiseen, mutta maailmanlaajuisesti basalttikoostumus on yleisin, joka ilmentää kuinka valtavat määrät maan vaipasta peräisin olevaa magmaa on noussut halkeilleen litosfäärin lävitse koko Maan historian ajan.Pegmatiittijuonet ovat erittäin karkeakiteisiä graniittikiviä, jotka usein yhdistetään myöhäisen vaiheen graniitti-intruusioihin ja metamorfiseen segregaatioon. Apliittijuonet ovat rakenteeltaan hienojyväisiä tai sokerisia graniitti-intruusioita.

Sedimenttiset juonet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klastinen juoni (muistilehtiöstä vasemmalla) Chinlen muodostumissa Canyonlands kansallispuistossa Utahissa.

Sedimenttinen juoni eli klastinen juoni on pystysuora sedimenttikivimuodostuma, joka kulkee muiden kivikerrosten poikki. Se voi muodostua kahdella tapaa:

  • Kun ohut, ei vielä lujittunut sedimentti koostuu vuorottelevista karkeajyväisistä ja läpäisemättömistä savikerroksista, karkeampien kerroksien sisällä hydrostaattinen paine saattaa nousta kriittiseksi litostaattisen paineen vuoksi. Hydrostaattisen paineen takia sedimentti läpäisee ylemmät kerrokset ja muodostaa juonen.
  • Kun maaperä on ikiroudassa, niin pohjavesi on umpijäässä. Kun tällaiseen kiveen syntyy halkeamia, niin yläpuoliset sedimentit saattavat pudota halkeamaan ja täyttää sen, jolloin syntyy sedimenttinen juoni.
Magmaattisia säteisiä juonia Coloradossa, West Spanish Peakillä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juoni (geologia).