Juninjärvenuikku
Sivulta puuttuu | Juninjärvenuikku | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Podiceps taczanowskii (Berlepsch & Stolzmann, 1894) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Juninjärvenuikku Wikispeciesissä |
Juninjärvenuikku (Podiceps taczanowskii) on silkkiuikkuihin kuuluva uikkulintu. Se on nimetty lintutieteilijä Władysław Taczanowskin mukaan, joka kirjoitti mm. kirjan Ornithology of Peru vuosina 1884–1886.
Juninjärvenuikku on äärimmäisen uhanalainen lintu,[1] ja niitä on jäljellä alle 300 yksilöä. Populaatio on luultavasti pienentynyt pääosin epävakaiden olosuhteiden seurauksena.[2]
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Juninjärvenuikku on mustavalkoinen pitkäkaulainen 35 cm pitkä uikku, jolla on musta päälaki, niska, selkä ja siivet. Valkoista linnulla on päävärinä kurkussa, kaulassa ja vatsassa. Linnun silmän iiris on punainen.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Lajia on nähty ainoastaan Juninjärvellä, Perun keskiosassa, mikä onkin ainut paikka missä juninjärvenuikku elää. Juninjärvi sijaitsee 4 080 metrin korkeudessa, mikä voi olla syynä juninjärvenuikun esiintymiseen juuri siellä. Vuonna 1963 lajia havaittiin luultavasti yli 1 000 yksilöä, mutta vuoteen 1993 mennessä määrä oli laskenut 50 yksilöön. Nyttemmin kanta on elpynyt 100–300 yksilöön.[2]
Lisääntyminen ja ravinto [muokkaa]
Juninjärvenuikku syö ravinnokseen kaloja ja selkärangattomien toukkia ja täysikasvuisia aikuisia. Pesä on rakennettu ruo'oista kelluvaksi lautaksi, tyypillisessä pesässä on kaksi munaa.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Podiceps taczanowskii IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d Junin Grebe: Podiceps taczanowskii BirdLife International. Viitattu 26. joulukuuta 2007.
