Ammattiliitto Jyty

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ammattiliitto Jyty
Perustettu 1918
Toimiala ammattiliitto
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 50 000 (2020)[1]
Puheenjohtaja Jonna Voima[1]
Jäsenlehti Jyty-verkkolehti, jyty-lehti.fi
Aiheesta muualla
jytyliitto.fi

Ammattiliitto Jyty (vuoteen 2020 asti Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty[2]) on suomalainen STTK:hon kuuluva ammattiliitto.[3]

Jyty on Suomen vanhin kunta-alan ammattiliitto.[4] Se edustaa niin julkisen kuin yksityisenkin puolen työntekijöitä aloilla, joista suurimmat ovat sihteeri- ja hallintotyön ohella nuoriso-, järjestö-[1], asiantuntija- ja ict-työ, kasvatus ja koulutus sekä kirjasto-, sosiaali- ja terveysala. Jytyn jäsenillä on noin 2000 eri ammattinimikettä.[3] Vuonna 2020 liitolla oli noin 50 000 jäsentä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestö perustettiin marraskuussa 1918 nimellä Suomen kunnallisvirkamiesyhdistysten keskusliitto (Kommunala tjänstemannaföreningarnas centralförbund i Finland).[2] Kunnallisvirkamiesliiton perustava kokous pidettiin Tampereella.[5] Järjestäytymistarve oli syntynyt, kun ensimmäisen maailmansodan aiheuttama inflaatio oli kymmenkertaistanut hinnat virkamiesten palkkojen pysyessä ennallaan. Työehdot vaihtelivat kunnittain ja suurimmalta osalta virkamiehistä puuttui oikeus eläkkeeseen tai lomaan.[6]

1930-luvun alussa kunnissa otettiin käyttöön yhteinäinen virkasääntö, johon kuuluivat kesälomat ja eläkeoikeus.[6]

Vuonna 1944 liiton nimeksi tuli Kunnallisvirkamiesliitto ry (Kommunaltjänstemannaförbundet) ja se liittyi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:hon.[4] Seuraavana vuonna liitto sai neuvotteluoikeuden.[6]

1970-luvun alussa liitto sai sopimusoikeuden virkaehtosopimuslainsäädännön myötä.[6]

Vuonna 1984 liiton uudeksi nimeksi tuli Kunnallisvirkamiesliitto KVL.[4]

Vuonna 1992 KVL siirtyi TVK:sta STTK:hon.[4]

Vuonna 2004 liitto muutti nimekseen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry (Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty rf).[4] Marraskuussa kaksi Toimiehtoliitto TOEL:n jäsenjärjestöä, toimihenkilöliitto VATL ja Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto ATL, liittyivät Jytyyn. Jytyyn kuului tuolloin 70 000 jäsentä.[7]

Merja Ailus valittiin puheenjohtajaksi syyskuussa 2006.[8]

Maija Pihlajamäki valittiin liiton puheenjohtajaksi maaliskuussa 2010.[9]

Maaliskuussa 2013 palkansaajajärjestö Pardia ehdotti, että toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:n julkisen sektorin ammattiliitoille perustettaisiin yhteinen neuvottelujärjestö. Siihen kuuluisivat Pardian lisäksi Tehy, SuPer ja Jyty.[10]

Marraskuussa 2014 yhteensä 22 liittoa ilmoittautui mukaan jättiliittoon, jolla tavoiteltiin uutta palkansaajien kattojärjestöä. Niiden joukossa oli muun muassa Jyty, Pardia, Super ja Tehy.[11] Helmikuuhun 2015 mennessä mukaan oli ilmoittautunut kaikkiaan 44 palkansaajajärjestöä. Ne edustivat yhteensä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Järjestön oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa.[12] Järjestö olisi käytännössä yhdistänyt SAK:n ja STTK:n.[13] Huhtikuussa 2016 Jytyn liittohallitus päätti kuitenkin yksimielisesti, ettei Jyty liity uuteen palkansaajakeskusjärjestöön. Jytyn ohella muutkin STTK:laiset liitot olivat alkaneet epäröidä hanketta, ja isoja liittoja, kuten Tehy ja Pardia, vetäytyi hankkeesta ennen Jytyä.[13]

Jytyn ensimmäinen koko jäsenistöä koskeva lakko käytiin helmikuussa 2018. Se liittyi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin.[6]

Marraskuussa 2020 Jytyn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jonna Voima, joka oli työskennellyt liitossa viimeiset 14 vuotta, muun muassa työmarkkinalakimiehenä. [1] Liitto vaihtoi myös visuaalista ilmettä ja nimeä, uudeksi nimeksi tuli Ammattiliitto Jyty.[2]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattiliiton toimisto sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa.

Jytyn toimeenpanevana elin on liittohallitus joka huolehtii muun muassa sopimus- ja neuvottelutoiminnasta, hoitaa liiton omaisuutta ja valvoo liiton taloudenhoitoa, järjestötoimintaa, viestintää ja koulutustoimintaa. Jytyn puheenjohtaja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Liiton ylintä valtaa taas käyttää liittovaltuusto, johon kuuluu 37 jäsentä, jotka kokoontuvat yleensä kaksi kertaa vuodessa. Valtuusto päättää muun muassa sopimustoiminnasta ja sopimusten hyväksymisestä liittotasolla, toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä järjestäytymisperiaatteista ja valitsee liitolle päätoimisen puheenjohtajan.[15]

Vuonna 2021 naisten osuus jäsenistä oli 84 prosenttia.[16]

Vuonna 2023 Jytyn paikallisyhdistykset on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen, joilla on kaikilla kaksi toimipistettä:[17]

  • Etelä-Suomi (Helsinki ja Turku),
  • Länsi-Suomi (Tampere ja Vaasa),
  • Itä-Suomi (Kouvola ja Kuopio) ja
  • Pohjois-Suomi (Oulu ja Rovaniemi).

Jytyyn kuuluu myös valtakunnallisia yhdistyksiä:[18]

  • 4H-toimihenkilöliitto 4H-THL ry
  • Jyty Yksityinen opetusala TOSI ry
  • Maatalouslomittajat ry
  • Neuvonta-alan Toimihenkilöt – NEUVO ry
  • Seurakuntapuutarhurit ry
  • Yleisten sopimusalojen toimihenkilöyhdistys - STYLE

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jytyn toimintaan kuuluu muun muassa jäsenten työehtosopimuksista neuvottelu.[19]

Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muodostavat yhdessä sekä Julkisen alan unioni JAUn[20] että Kirkon alan unionin.[21] JAU neuvottelee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa virka- ja työehtosopimuksista kunnissa ja hyvinvointialueilla[20] ja Kirkon alan unioni taas Evankelis-luterilaisen kirkon työehdoista.[21]

Yksityisillä aloilla Jyty neuvottelee työehtosopimuksista Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työnantajaliittojen kanssa.[22] Jyty neuvottelee kaikkiaan 19:stä jäseniään koskevasta työehtosopimuksesta.[22]

Jäsenet työskentelevät kunnissa tai kuntayhtymissä, kuntaomisteisissa yrityksissä ja liikelaitoksissa, hyvinvointialueilla, seurakunnissa ja järjestöissä.[3] Jyty tarjoaa jäsenilleen myös koulutuksia, työelämään ja työsuhteiden ongelmakysymyksiin liittyviä lainopillisia palveluja sekä ansiosidonnaista päivärahaa Työttömyyskassa Aarian kautta.[23] Jytyn tehtävänä on myös vahvistaa sen edustamien alojen tunnettuutta ja arvostusta.[3]

Liiton vaikuttamiskeinoja ovat esimerkiksi kampanjat,[24] jäsenille tehtävät kyselyt,[25] ylityö- ja vuoronvaihtokiellot[20], lakot[26] ja hyvien työnantajien tunnustus.[27] Liitto osallistuu mielenilmauksiin[28], se on vaatinut esimerkiksi parannusta päiväkotien henkilökunnan palkkaukseen ja työoloihin.[29]

Liiton kustantama Jyty-lehti ilmestyy viidesti vuodessa.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Ammattiliitot | Ammattiliitto Jytyn johto vaihtuu: Jonna Voima syrjäyttää Jytyä 10 vuotta johtaneen Maija Pihlajamäen tiukan äänestyksen jälkeen Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 29.1.2021.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Historia www.jytyliitto.fi. Arkistoitu 2.2.2021. Viitattu 29.1.2021.
  3. ↑ a b c d Tietoa meistä Ammattiliitto Jyty. Viitattu 11.8.2023.
  4. ↑ a b c d e Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty ry | TJS Virtuaalimuseo www.toimihenkiloliikkeenmuseo.fi. Viitattu 5.2.2021.
  5. ↑ Vapriikki - Muistolaatat ja muut muistomerkit www.tampere.fi. Viitattu 5.2.2021.
  6. ↑ a b c d e 100 vuotta rakentaen hyvinvointiyhteiskuntaa jyty-lehti.fi. 2018-07. Viitattu 15.2.2021.
  7. ↑ STTK:laisen Jytyn riveihin uusia toimihenkilö- liittoja Helsingin Sanomat. 12.11.2004. Viitattu 29.1.2021.
  8. ↑ Merja Ailus nousi Jytyn johtoon ilman nurinoita ts.fi. 5.9.2006. Viitattu 31.8.2023.
  9. ↑ Pohjanpalo Olli: Maija Pihlajamäki toimihenkilöliitto Jytyn johtoon Helsingin Sanomat. 17.3.2010. Viitattu 31.8.2023.
  10. ↑ Savon Sanomat: Julkisen alan liitoille ehdotetaan yhteistyötä Helsingin Sanomat. 9.3.2013. Viitattu 5.2.2021.
  11. ↑ Teemu Luukka HS: Uuden jättijärjestön valmistelussa mukana 22 palkansaajaliittoa Helsingin Sanomat. 25.11.2014. Viitattu 31.8.2023.
  12. ↑ Palkansaajien jättijärjestö aloittaa ehkä vuoden 2017 alusta lähtien Helsingin Sanomat. 12.2.2015. Viitattu 5.2.2021.
  13. ↑ a b Myös Jyty antoi pakit uudelle palkansaajajärjestölle Helsingin Sanomat. 20.4.2016. Viitattu 5.2.2021.
  14. ↑ a b Maija Pihlajamäki toimihenkilöliitto Jytyn johtoon Helsingin Sanomat. 17.3.2010. Viitattu 29.1.2021.
  15. ↑ Kotisivu www.jytyliitto.fi. Viitattu 29.1.2021.
  16. ↑ Ammattiliitto Jyty – Sillä sinun työsi on tärkeä www.jytyliitto.fi. Viitattu 5.2.2021.
  17. ↑ Aluetoimistot Ammattiliitto Jyty. Viitattu 11.8.2023.
  18. ↑ Valtakunnalliset yhdistykset Ammattiliitto Jyty. Viitattu 11.8.2023.
  19. ↑ Ammattiliitto Jyty hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 11.8.2023.
  20. ↑ a b c Työmarkkinat | Juko ja Jyty hyväksyivät kunta-alan neuvottelutuloksen, josta sovittiin eilen Helsingin Sanomat. 7.6.2022. Viitattu 11.8.2023.
  21. ↑ a b Kirkon 20 000 palkansaajan sopimus neuvotellaan uudestaan ts.fi. 16.1.2023. Viitattu 11.8.2023.
  22. ↑ a b Työehtosopimustoiminta Ammattiliitto Jyty. Viitattu 11.8.2023.
  23. ↑ Miksi kannattaa liittyä Jytyyn? Ammattiliitto Jyty. Viitattu 11.8.2023.
  24. ↑ Euran kirjasto mukaan Jytyn lukukampanjaan Yle Uutiset. 1.3.2019. Viitattu 11.8.2023.
  25. ↑ Jyty selvitti jäsenistöltään kokemuksia hyvintointialueiden alkutaipaleelta: Epäkohtia on ja niitä korjataan Yle Uutiset. 27.3.2023. Viitattu 11.8.2023.
  26. ↑ Lakot | JHL ja Jyty antoivat lakkovaroituksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Helsingin Sanomat. 20.5.2022. Viitattu 11.8.2023.
  27. ↑ Jyty palkitsi Seinäjoen kaupungin hyvänä työnantajana Yle Uutiset. 18.7.2012. Viitattu 11.8.2023.
  28. ↑ Lakot | Tuhansia ihmisiä osallistui kunta-alan mielenosoitukseen Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 11.8.2023.
  29. ↑ Elina Ranta: Tehy-pomolta raju viesti vanhempien mielenosoituksessa – ”Kansallinen häpeä” Ilta-Sanomat. 18.1.2023. Viitattu 11.8.2023.
  30. ↑ Digilehti Jyty-lehti.fi. Viitattu 11.8.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ammattiliitto_Jyty&oldid=21801315”