Julkaisuarkisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkaisuarkisto (engl. institutional repository) on vakiintunut yleistermiksi, jolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita. Teknisen kehitystyön ja ylläpitotyön lisäksi julkaisuarkiston olemassaolo edellyttää mm. aineistojen tallentamiseen, kokoelmien hallinnointiin ja asiakaspalveluun liittyvien prosessien ja palvelujen järjestämistä. Julkaisuarkistot voivat olla joko organisaatio- tai tieteenalakohtaisia.

Vaikka julkaisuarkiston kaltaisia palveluita on ollut olemassa jo aiemmin, niiden rakentaminen ja toimintakonseptin muotoutuminen sai vauhtia kansainvälisen open access -liikkeen 2000-luvun alkuvuosina esittämien tavoitteiden myötä. Taustalla olivat tieteellisen julkaisemisen kustannuskriisi ja toiveet tieteellisten julkaisujen nykyistä vapaammasta saatavuudesta, joka tehostaisi sekä tutkijoiden että kansalaisten tiedonsaantia. Tätä päämäärää edistämään kehiteltiin ajatus tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien rinnakkaistallennuksesta. Alkuvaiheessa julkaisuarkistojen uskottiin rakentuvan tutkijoiden vapaaehtoisesti tekemän itsearkistoinnin myötä, mutta vähitellen on havaittu, että toiminnan yleistyminen edellyttää velvoittavampia ohjeita. Monet yliopistot ovat antaneet tutkijoilleen velvoitteen tallentaa tutkimusjulkaisunsa organisaation avoimeen julkaisuarkistoon, esimerkkeinä MIT ja Harvard. Suomessa vastaavia päätöksiä on tehty Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.

Tieteellisten artikkelien lisäksi julkaisuarkistoihin on tallennettu mm. opinnäytteitä, sarjajulkaisuja, konferenssijulkaisuja, digitoituja historiallisia aineistoja ja erilaisia kuva-aineistoja.

Julkaisuarkistot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähes kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla on ainakin jonkinlainen julkaisuarkisto. Kansalliskirjasto ylläpitää kahta keskitettyä arkistoa, joista Theseus sisältää ammattikorkeakoulujen ja Doria pääosin yliopistojen aineistoja.

Julkaisuarkisto-ohjelmistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuarkistojen tarpeisiin on kehitetty useita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joista yleisimmin käytettyjä ovat tällä hetkellä DSpace, EPrints ja Fedora. DSpace ja Fedora ovat muodostaneet yhdessä DuraSpace-organisaation kehittämään digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen teknistä alustaa. Suomessa yleisimmmässä käytössä on DSpace, minkä lisäksi osa julkaisuarkistoista perustuu omiin paikallisesti kehitettyihin teknisiin ratkaisuihin.

Julkaisuarkistojen listauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]