Julius Skutnabb
| Julius Skutnabb | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. kesäkuuta 1889 Helsinki |
| Kuollut | 26. helmikuuta 1965 (75 vuotta) Helsinki |
| Uran tiedot | |
| Laji | pitkän radan pikaluistelu (en) |
| Seura | Helsingfors Skridskoklubb |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten pikaluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Chamonix 1924 | 10 000 m | |
 Hopeaa |
Chamonix 1924 | 5 000 m | |
 Pronssia |
Chamonix 1924 | yleiskilpailu | |
| Hopeaa |
St. Moritz 1928 | 5 000 m | |
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Helsinki 1924 | yleisluistelu | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Chamonix 1926 | yhteispisteet | |
Julius Ferninand Skutnabb (12. kesäkuuta 1889 Helsinki – 26. helmikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja.
Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skutnabb nousi Suomen pikaluistelun huipulle vuonna 1914, jolloin hän yllättäen voitti Suomen mestaruuden ja luisteli 10 000 metrillä kotimaan ratojen Suomen ennätyksen 18.25,2, joka rikkoi Bruno Ravanderin edellisen ennätyksen 3,2 sekunnilla. Hän sai samoissa kisoissa matkavoitot myös 1 500 metrillä ajalla 2.30,4 ja 5 000 metrillä, jossa voittoaika oli 9.59,3. 10 000 metrin Suomen-ennätys pysyi voimassa seuraavaan vuoteen, jolloin Arvo Tuomainen onnistui rikkomaan sen.[1] Kristianian (nyk. Oslo) MM-kisoissa hän ei vielä menestynyt, mutta kun maailmanmestari Oscar Mathisen myöhemmin samana talvena saapui kilpailemaan Helsinkiin, voitti Skutnabb hänet niin 5 000:lla kuin 10 000 metrilläkin. Skutnabbin uusi 5 000 metrin Suomen ennätys 8.46,0 rikkoi Fredrik Wathenin 11 vuotta vanhan ennätyksen 12 sekunnilla ja pysyi voimassa kotimaan ratojen ennätyksenä 14 vuotta. Sen rikkoi vasta Clas Thunberg vuonna 1928. Ennätys oli vuoden myös kansainvälisten ratojen Suomen-ennätys, mutta sen Arvo Tuominen onnistui rikkomaan 1915.[1]
Skutnabb saavutti vuoden 1915 SM-kisoissa matkavoiton 5 000 metrillä ajalla 9.00,1, mutta yleismestaruus meni Arvo Tuomiselle. Seuraavana vuonna Skutnabb oli nopein kolmella matkalla, mikä riitti yleismestaruuteen. Matkavoitot tulivat 1 500 metrillä loppuajalla 2.34,6, 5 000 metrillä ajalla 9.18,8 ja 10 000 metrillä, jossa voittoaika oli 19,05,7. Vuonna 1917 Skutnabb luisteli kotimaan ratojen Suomen ennätykset 1 500 metrillä (2.25,7) ja 10 000 metrillä (18.06,8). 1 500 metrin ennätys paransi Thunbergin edellisenä vuonna luistelemaa ennätystä sekunnilla, kun taas 10 000 metrin aika rikkoi Waldemar Bergströmin kaksi vuotta vanhan ennätyksen 8,7 sekunnilla. Ennätykset pysyivät voimassa pitkään. Thunberg sai 1 500 metrin ennätyksen takaisin itselleen vasta vuonna 1927, kun taas 10 000 metrin ennätyksen rikkoi Uuno Pietilä vuonna 1924. Saman vuoden SM-kisoissa Skutnabb uusi mestaruutensa. Hän oli jällein nopein kolmella pisimmällä matkalla, mikä riitti mestaruuteen. Voittoajat olivat 1 500 metrillä 2.35,3, 5 000 metrillä 9.08,3 ja 10 000 metrillä 18.43,1.[1]
1920-luvun alussa Skutnabb voitti SM-kisoissa 10 000 metrin matkavoiton vuosina 1920 ja 1922. Voittoaika oli vuonna 1920 19.10,0 ja kaksi vuotta myöhemmin 18.34,8.[2] Kristianiassa 19. helmikuuta 1922 Skutnabb alitti ensimmäisenä suomalaisena 18 minuutin rajan 10 000 metrillä luistellessaan uudeksi ulkomaan ratojen epäviralliseksi Suomen ennätykseksi ajan 17.59,3. Seuraavana vuonna hän otti SM-kisoissa matkavoiton 5 000 metrillä ajalla 9.00,6[2]. Chamonix’n talviolympialaisissa 1924 Skuttnabb löi 10 000 metrillä "jääkenttien Nurmen" Clas Thunbergin kolmella sekunnilla ja voitti kultaa. Chamonix’ssa hän osallistui kaikille matkoille ja voitti kullan lisäksi hopean ja pronssin.
Skutnabb voitti viimeiset SM-kisojen matkavoittonsa vuonna 1927, kun hän oli nopein 5 000 metrillä ajalla 9.16,4 ja 10 000 metrillä ajalla 18.38,9. Yleismestaruus meni kuitenkin Clas Thunbergille.[2] St.Moritzin olympialaisissa 1928 Skutnabb voitti hopeaa 5 000 metrin matkalla 38-vuotiaana ja on kaikkien aikojen vanhin olympialaisten miesmitalisti pikaluistelussa. Kultamitalinsa uusimista 10 000 metrillä hän ei päässyt yrittämään, koska kilpailu keskeytettiin jään sulattua luistelukelvottomaksi jo muutaman ensimmäisen parin aikana.
Skutnabb oli ennen kaikkea pitkien matkojen luistelija, ja SM-kisoissa hän voitti sekä 5 000:n että 10 000 metrin matkan kuusi kertaa. Yleismestaruuden hän voitti kolmasti.
Siviiliammatiltaan Skutnabb oli palomies ja palovakuutusyhtiön matkatarkastaja.
Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olympiakultaa Chamonix’ssa 1924 (pikaluistelu, 10 000 metriä)
- Olympiahopeaa Chamonix’ssa 1924 ja St. Moritzissa 1928 (5 000 metriä)
- Olympiapronssia Chamonix’ssa 1924 (yhteispisteet - neljä matkaa)
- Olympiakisoissa Chamonix’ssa 1924 neljäs 1 500 metrillä ja kymmenes 500 metrillä
- Euroopan mestari 1926
- MM-pronssia 1924
- Suomen mestari 1914, 1916 ja 1917
Henkilökohtaiset ennätykset (kotimaassa / ulkomailla)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 500 metriä: 46,8 / 44,8
- 1 500 metriä: 2.25,7 / 2.24,0
- 5 000 metriä: 8.46,0 / 8.44,0
- 10 000 metriä: 18.03,6 / 17.59,3
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mannerla, Einari; & Kolkka, Sulo: Suomen maailmanmestarit – Olympia- ja MM-kisojen urheiluvoitot ja voittajat, s. 88. Otava, 1944.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
1924: Julius Skutnabb | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Åke Seyffarth | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Sigge Ericsson | 1960: Knut Johannesen | 1964: Jonny Nilsson | 1968: Johnny Höglin | 1972: Ard Schenk | 1976: Piet Kleine | 1980: Eric Heiden | 1984: Igor Malkov | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Bart Veldkamp | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Bob de Jong | 2010: Lee Seung-hoon | 2014: Jorrit Bergsma | 2018: Ted-Jan Bloemen | 2022: Nils van der Poel |
|
