Juliette Binoche
| Juliette Binoche | |
|---|---|
Juliette Binoche vuonna 2012. |
|
| Syntymäaika | 9. maaliskuuta 1964 (ikä 49) |
| Syntymäpaikka | Pariisi, Ranska |
| Aktiivisena | 1983– |
| Muut nimet | "La Binoche" |
| Ammatti | näyttelijä, taiteilija, tanssija |
| Puoliso | Leos Carax (1986–1991) André Hallé (1991–1993) Benoît Magimel (1998–2003) Santiago Amigorena (2005–2009) |
| Merkittävät roolit | Englantilainen potilas Pieni suklaapuoti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Juliette Binoche (s. 9. maaliskuuta 1964 Pariisi, Ranska) on ranskalainen näyttelijä, jolle on myönnetty Oscar-palkinto. Binoche on kaikkien aikojen parhaiten palkattu ranskalainen naisnäyttelijä. Elokuvaroolien lisäksi hän on näytellyt Broadwayllä.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Binochen molemmat vanhemmat olivat elokuva-alalla, ja hänet lähetettiin 15-vuotiaana lukioon, joka oli erikoistunut taiteisiin. Lukion jälkeen Binoche opiskeli Valtion näyttämötaiteen konservatoriossa Pariisissa. Näyttelijäuransa alkuvaiheissa Binoche elätti itsensä työskentelemällä pariisilaisessa tavaratalossa ja taidemaalareiden mallina.
Binoche teki läpimurtonsa Philip Kaufmanin Milan Kunderan romaaniin perustuvassa elokuvassa Olemisen sietämätön keveys (elokuva). Roolityö sai kiitosta, ja sen myötä hän sai muita elokuvatarjoksia, joihin kuuluu myös rooli Krzysztof Kieślowskin Kolme väriä -sarjan ensimmäisestä osasta Kolme väriä: Sininen. Binoche sai elokuvasta Ranskan César-palkinnon parhaasta naispääosasta.
Vuonna 1996 Binoche näytteli Anthony Minghellan ohjaamassa menestyselokuvassa Englantilainen potilas kanadalaista hoitajaa, joka hoiti haavoittunutta muukalaista toisen maailmansodan aikana. Binoche sai elokuvasta parhaan naissivuosan Oscarin. Vastaanottopuheessaan Binoche totesi, että Lauren Bacall oli ainoa ehdokkaista, joka olisi ansainnut palkinnon. Binoche sai roolistaan myös naissivuosan BAFTAn. Binoche oli Oscar-ehdokkaana parhaasta naispääosasta myös vuoden 2000 elokuvasta Pieni suklaapuoti.
Yksityiselämä [muokkaa]
Binochella on kaksi lasta, poika Raphaël (s. 1993) sekä tytär Hannah (s. 2000) ranskalaisen näyttelijän Benoît Magimelin kanssa. Binoche ja Magimel seurustelivat vuosina 1999–2003.
Palkintoja [muokkaa]
Oscar-palkinto [muokkaa]
- 1997 Paras naissivuosa elokuvasta Englantilainen potilas
Ehdokkaana:
BAFTA [muokkaa]
- 1997 Paras naissivuosa elokuvasta Englantilainen potilas
Ehdokkaana:
- 2001 Paras naispääosa elokuvasta Pieni suklaapuoti
Golden Globe [muokkaa]
Ehdokkaana:
- 2001 Paras naispääosa komediassa tai musikaalissa elokuvasta Pieni suklaapuoti
- 1997 Paras naissivuosa elokuvasta Englantilainen potilas
- 1994 Paras naispääosa draamaelokuvassa elokuvasta Kolme väriä: Sininen
SAG-palkinto [muokkaa]
Ehdokkaana:
- 2001 Paras naispääosa elokuvasta Pieni suklaapuoti
- 2001 Paras näyttelijäkokoonpano elokuvasta Pieni suklaapuoti
- 1997 Paras naissivuosa elokuvasta Englantilainen potilas
- 1997 Paras näyttelijäkokoonpano elokuvasta Englantilainen potilas
Filmografia [muokkaa]
- Olemisen sietämätön keveys (The Unbearable Lightness of Being, 1988)
- Pont-Neufin rakastavaiset (Les amants du Pont-Neuf, 1991)
- Emily Bronten Humiseva harju (Wuthering Heights, 1992)
- Kolme väriä: Sininen (Trois couleurs: Bleu, 1993)
- Husaari katolla (Le hussard sur le toit, 1995)
- Englantilainen potilas (The English Patient, 1996)
- Vuosisadan rakkaustarina (Les Enfants du siècle, 1999)
- Pieni suklaapuoti (Chocolat, 2000)
- Saint-Pierren murhenäytelmä (La veuve de Saint-Pierre, 2000)
- Tuntematon koodi (Code inconnu: Récit incomplet de divers voyages, 2000)
- Jet Lag (Décalage horaire, 2002)
- Kätketty (Caché, 2005)
- Muutama päivä syyskuussa - Irène Montano (Quelques jours en septembre, 2006)
- Kesähetket (L'Heure d'été, 2008)
- Iltapäivä Toscanassa (Copie conforme, 2010)
- Cosmopolis (Cosmopolis, 2012)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Juliette Binoche Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)