Jukurit kaudella 2001–2002

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mikkelin Jukurit kaudella 2001–2002
Sarja Mestis
Runkosarjassa 1.
Lopullinen sijoitus 1.
Joukkue
Toimitusjohtaja Matti Turunen
Päävalmentaja Risto Dufva
Kapteeni Lasse Kanerva
Kotiareena Mikkelin Jäähalli
← Edellinen kausi Seuraava kausi →
2000-2001 2002-2003

Mikkelin Jukurit lähti toiseen Mestis-kauteensa ennakkosuosikkina ja hallitsevana mestarina. Otteluohjelma oli tiiviimpi kuin muilla Mestis-joukkueilla, sillä kauteen mahtui myös kansainvälisiä otteluita Continental Cupissa. Jukurit sijoittui lopulta Continental Cupissa neljänneksi ja voitti jälleen Mestiksen mestaruuden. Jukurit vei myös Mestiksen runkosarjan nimiinsä.

Ennakkoasetelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennuskolmikko Risto Dufva, Pekka Lipiäinen ja Jussi Kari jatkoivat menestyksekästä työtään. Mestaruuteen vuonna 2001 yltänyt joukkue sen sijaan vaihtui suurelta osin. Koko maalivahtiosasto uudistui täysin. Tero Leinosen siirryttyä JYPin paitaan maalivahdeiksi hankittiin Tommi Nikkilä ja Jussi Reiskanen.

Uusia kasvoja olivat muun muassa puolustajat Kim Vähänen, Ville Hyrkäs ja Jari Korhonen sekä hyökkääjät Mikko Liukkonen, Miikka Männikkö ja Jarno Honkonen. [1] Lisäksi Pekka Saarenheimo, Jarmo Jokila ja Mikko Viitanen kävivät lainamiehenä hakemassa vauhtia uralleen Jukureista. [2] Edelliskauden mestarijoukkueesta oli siirtynyt SM-liigaan nippu runkopelaajia, etenkin puolustuksesta.

Ottelut Mestiksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoitusottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukurit pelasi ennen sarjan alkua yksitoista harjoitusottelua. Ottelut pelattiin varsin nimekkäitä joukkueita vastaan, muun muassa tuleva Euroopan mestari ja KHL-joukkue Metallurg Magnitogorsk kävi hakemassa Kalevankankaalta 3-8 –vierasvoiton.

Jukureiden harjoituskausi alkoi kahden ottelun Tšekin kiertueella, jossa joukkue kohtasi HC Kladnon ja SK Kadaňin. Jukurit voitti Kladnon 3-5. SK Kadaňia vastaan pelattiin poikkeuksellisesti neljä erää ja ottelu päättyi tasan 4-4. Kotijoukkueella oli ottelussa kuusi kentällistä pelaajia, joita se halusi kokeilla. Jukurit puolestaan pelasi viidellä hyökkäysketjulla ja neljällä pakkiparilla. Tšekissä otteluita markkinoitiin ovelasti vaihtamalla Jukurit Mikkeli ottelumainokseen Jokerit Helsingiksi.

Harjoitusotteluita pelattiin myös Suomessa ennen runkosarjan alkua. Jukurit onnistui voittamaan Grasshoppin, KalPan, KooKoon ja Diskoksen. Myös JYPn kanssa käytiin tiukka vääntö, joka päättyi jyväskyläläisten hyväksi 3-4. Harjoitusotteluissa Jukureiden parhaisiin pistemiehiin lukeutuivat Mikko Liukkonen, Mikko Hakkarainen ja Jari Korhonen.

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestiksen runkosarja alkoi Jukureiden osalta 19.9.2001 tasapelillä Vaasassa Sportia vastaan. Tämän jälkeen joukkue voitti TuTon kauden ensimmäisessä kotiottelussa, Kalevankankaalle oli löytänyt yleisöä noin 1 300 katsojaa.

Lokakuussa Mikkelissä järjestetty Continental Cupin toinen kierros oli kova rasitus Jukureille ja vauhti Mestiksessä alkoi hyytyä. Joukkue kärsi myös loukkaantumisista ja suurin osa Mestis-otteluista venyi jatkoajalle. Jukurit voitti Hermeksen ja Forssan Palloseuran jatkoajalla, jonka jälkeen oli taas aika kohdata kansainvälisiä vastustajia.

Jukurit oli Oslon turnauksen jälkeen hyvin väsynyt. Rivien harvennuttua vauhtia kävivät kokeilemassa myös Kärppien juniorit Janne Jokila ja Pekka Saarenheimo. Jukurit hävisi vielä ennen joulutaukoa muun muassa Vaasassa 2-7 ja Hippoksella 2-0. Tappio Vaasassa Sportia vastaan on Jukureiden historian suurinumeroisin. Kaikesta huolimatta Jukurit pääsi kuitenkin sarjajohdossa joulutauolle.

Saarenheimo ja Jokila poistuivat Jukureiden vahvuudesta joulutauolla, myös monet loukkaantumisen parantuivat ja joukkue oli jälleen valmiina taistoon. [3] [4]

Jukurit pelasi joulutauon jälkeen neljä voitokasta Mestis-ottelua, ennen kuin joukkue matkusti tammikuun puolivälissä Sveitsiin Continental Cupin finaaliturnaukseen.

Jukureissa miltei koko alkukauden lainalla ollut ja Zürichin turnauksen parhaana puolustajana palkittu Mikko Viitanen suuntasi turnauksen jälkeen takaisin Bluesin riveihin. [5] Viitasen jättämän aukon jukuripuolustuksesta paikkasi Tommi Kovanen. Jukureiden viime kauden paras pakki siirtyi takaisin Mikkeliin pelattuaan alkukauden Italiassa. [6]

Monien mielestä alle tasonsa pelannut kolmosketju (Männikkö – Honkonen – Laakso) nousi ratkaisevaan rooliin juuri pudotuspelien kynnyksellä.

Jukurit voitti Mestiksen runkosarjan lopulta kahdeksan pisteen erolla ennen KooKoota. Paras pistemies oli Mikko Liukkonen saldolla 26+28. Kyseessä oli Jukureiden yhden kauden maaliennätys. Liukkonen oli runkosarjan pistepörssin toinen, korkeammalle ei ole yksikään jukuripelaaja toistaiseksi yltänyt.

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukurit sai puolivälieriin vastaansa Hermeksen ja meni suoraan jatkoon kolmesta otteluvoitosta. Jukureiden kolmosketju teki maaleja liukuhihnalta, eikä Hermeksestä ollut vastusta.

” Meillä on ollut onni pelata sellainen kausi, johon on sisältynyt runsaasti tavallista merkityksellisempiä pelejä ja erilaisten sarjojen avauksia. On ollut Mestis-kauden avaus, Continental Cup-turnaukset ja pudotuspelien avaus. ”

– Jukureiden päävalmentaja Risto Dufva. Länsi-Savo

Viikon huilannut jukurilauma eteni finaaliin suoraan kolmella voitolla välierissä vastaan asettunutta, väsynyttä KalPaa vastaan. Jukurit vei ensimmäisen kohtaamisen Mikkelissä näytöstyyliin, mutta seuraavana päivänä Kuopiossa pelattu ottelu venyi jatkoajalle saakka. KalPan kasvatti Niko Kantelinen hiljensi torstai-iltana Niiralan montun ja ottelusarja oli ensimmäistä kertaa katkolla lauantaina Mikkelissä. Voitettuaan myös kolmannen kohtaamisen, Jukurit eteni finaaliin KooKoota vastaan.

Ennen ottelusarjan alkua Jääkiekkoliiton julkaisema Kiekkolehti piti Jukureita selvänä ennakkosuosikkina mestariksi.

Ensimmäinen finaaliottelu pelattiin Kalevankankaalla lauantaina 30.3.2002. Jukurit piti kotiedun lukemin 5-1, ja yleisöä Kalevankankaalle oli löytänyt mukavat yli 3500 katsojaa. Seuraavana päivänä Kouvolassa nähtiin Jukureiden kauden parasta peliä koko ensimmäisen erän ajan. Tommi Nikkilä jukurimaalilla esitti jälleen loistavia torjuntoja, joten myös tämä ottelu päättyi Jukureiden 1-5 -voittoon.

Sarja oli ensimmäistä kertaa katkolla Mikkelissä joukkueiden kolmannessa kohtaamisessa. Ottelu oli aluksi nihkeää ja KooKoo karkasikin jo 0-1 johtoon. Jukurit kiri ottelussa lopulta tasoihin ja ohi. KooKoon päävalmentaja Reijo Mansikan povaama pitkä sarja jäi näkemättä, sillä Jukurit voitti ottelun lopulta 5-1.

Jukurit voitti siis toisen mestaruutensa heti perään, eikä joukkue kokenut pudotuspeleissä ainuttakaan tappiota. Ratkaisevaa finaaliottelua oli todistamassa Kalevankankaan ennätysyleisö, 4375 maksanutta katsojaa.

Pudotuspelien paras pistemies oli Petri Lehtonen saldolla 10+5=15.

Continental Cup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapalkinnon lisäksi Jukurit sai palkinnoksi viime kauden Mestiksen mestaruudestaan paikan Suomen edustajana Continental Cupiin. Jukurit sai toisen kierroksen isännyyden Mikkeliin.


Toisen kierroksen turnaus Mikkelissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

” Toinen kierros oli taloudellisesti järkevä järjestettävä. Joukkueet kustansivat itse matkansa Helsinkiin, jonka jälkeen me vastasimme kuluista. Mainos- ja pääsylipputulot saimme pitää. Pystyimme kattamaan matkakulut Norjaan tämän turnauksen tuotolla. ”

– Jukureiden omistaja Jukka Toivakka. Länsi-Savo

Continental Cupiin otti osaa kaikkiaan 49 joukkuetta, joista 18 eteni suoraan toiselle kierrokselle, näin myös Jukurit. Toinen kierros pelattiin kuudessa lohkossa, joiden voittajat etenivät seuraavalle kierrokselle. Mikkelissä 19.-21.10.2001 järjestetyssä turnauksessa pelasivat Jukureiden lisäksi Latvian mestari HK Riiga 2000, Norjan kakkonen Storhamar IL sekä ensimmäisen kierroksen kautta ranskalainen HC Rouen.

Nihkeän alun jälkeen Jukureiden voittoputki löytyi lopulta. Storhamarin ja Rouenin kaato riitti turnauksen voittoon ja jatkoon pääsyyn. Näin Jukurit eteni Norjan Oslossa pelattavalle kolmannelle kierrokselle, josta oli mahdollisuus päästä tammikuun puolivälissä pelattavaan Sveitsin lopputurnaukseen.

Kolmannen kierroksen turnaus Norjan Oslossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa areenana oli Oslon jäähalli ja vastassa nimekkäät eurooppalaiset seurat kuten London Knights, Verenga sekä Anglet Hormadi. Etenkin englantilaisjoukkue oli kooltaan lähes kaksinkertainen. Jukurit onnistui kuitenkin voittamaan lontoolaiset 5-2 ja selvitti Oslon turnauksen ilman ainuttakaan tappiota.

Petri Lehtonen muistelee Jesse Kemppaisen haastattelussa Jukureiden nettisivuilla, kuinka Niko Kantelisella oli pitänyt kiirettä vielä pukukopin käytävälläkin, ja kuinka lontoolaisilla oli ollut lista eliminoitavista jukuripelaajista. [7]

Jukureiden loistavasti sujunut Oslon turnaus tarkoitti sitä, että Suomen kakkossarjatason joukkue oli selviytynyt Continental Cupin finaaliturnaukseen Sveitsin Zürichiin.

Lopputurnaus Sveitsin Zürichissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukurit matkusti joulutauon jälkeen tammikuun puolivälissä Sveitsin Zürichiin, jossa oli edessä Continental Cupin lopputurnaus. Mikkeliläiset kohtasivat välierissä isäntäjoukkue Zürich Lionsin, joka taistelee tulevaisuudessa muun muassa CHL:n jatkopaikasta Espoon Bluesin kanssa.

Hyvin taistellut jukurijoukkue hävisi Lionsille 4-3 ja jatkoi pronssiotteluun Slovenian sarjaa johtavaa Zvolenia vastaan. Jukurit koki tappion myös Zvolenille ja sijoittautui turnauksessa neljänneksi. Jukureiden kohtaloksi koitui alivoimapelaaminen, josta Zvolen rankaisi armotta. Jukurit oli turnauksen parhaiten liikkuva joukkue, mutta fyysisyyttä ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi.

Kyseessä on joka tapauksessa Jukureiden historian paras sijoitus Continental Cupissa ja Jukurit oli tehnyt vaikutuksen esityksillään maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Mikko Liukkonen sai myöhemmin sopimuksen Sveitsin HC Thurgauhun näiden pelien ansiosta.

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukureiden Mestiksen runkosarjan sisäinen pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäinen pistepörssi.[1]

Pelipaikka Pelaaja O M S P +/- RM
Hyökkääjä Mikko Liukkonen 43 26 28 54 +27 20
Hyökkääjä Petri Lehtonen 44 19 34 53 +22 10
Hyökkääjä Lasse Kanerva 43 21 22 43 +20 33
Hyökkääjä Niko Kantelinen 53 20 22 42 30
Hyökkääjä Jarno Honkonen 43 15 22 37 +18 16
Puolustaja Jari Korhonen 37 14 13 27 +23 30
Puolustaja Markku Erholtz 44 5 21 26 +17 22
Hyökkääjä Mikko Hakkarainen 31 9 16 25 +12 22
Hyökkääjä Antti Laakso 42 5 18 23 +9 14
Hyökkääjä Tuomo Jormakka 37 4 19 23 +7 8
Hyökkääjä Miikka Männikkö 44 12 11 23 +3 24
Hyökkääjä Marko Tauriainen 40 14 9 23 +12 10
Puolustaja Ville Hyrkäs 44 8 9 17 +17 40
Puolustaja Tommi Kovanen 10 1 10 11 6
Hyökkääjä Tero Tourunen 44 2 7 9 +1 16
Hyökkääjä Jarno Tiilikainen 27 2 4 6 -5 33
Puolustaja Jani Ollanketo 33 3 2 5 +8 10
Puolustaja Esa Hämäläinen 40 3 1 4 +1 8
Hyökkääjä Pekka Saarenheimo 7 3 0 3 +2 0
Puolustaja Mikko Viitanen 21 0 3 3 +16 26
Hyökkääjä Timo Korhonen 32 0 2 2 +2 2
Puolustaja Petteri Muotka 36 0 1 1 -2 6
Hyökkääjä Janne Jokila 4 0 1 1 -2 0
Hyökkääjä Perttu Ahvenainen 9 0 0 0 0 0
Hyökkääjä Iivo Hokkanen 1 0 0 0 +1 0
Hyökkääjä Olli-Pekka Siiskonen 6 0 0 0 -1 0


Maalivahdit O PO M S P RM PMK T
Tommi Nikkilä 16 44 0 1 1 2 2.35 90,60
Jussi Reiskanen 32 43 0 1 1 2 2.63 89,90
Hannu Karp 0 1 0 0 0 0

Jukureiden Mestiksen pudotuspelien sisäinen pistepörssi top-5 [8][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelipaikka Pelaaja O M S P +/- RM
Hyökkääjä Petri Lehtonen 9 10 5 15 +12 2
Hyökkääjä Jarno Honkonen 9 4 9 13 +7 4
Puolustaja Jari Korhonen 9 3 10 13 +13 10
Hyökkääjä Miikka Männikkö 9 8 5 13 +9 6
Hyökkääjä Lasse Kanerva 9 4 7 11 +11 0

Jukureiden pudotuspelikaavio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolivälierä Välierä Finaalit
Jukurit 3 → Jukurit 3 → Jukurit 3
Hermes 0 KalPa 0 KooKoo 0
19.3. – 15.3.2002 20.3. – 23.3.2002 30.3. – 2.4.2002

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jukurit_kaudella_2001–2002&oldid=20866048”