Jukka Ammondt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jukka Ammondt

Jukka Kalevi Ammondt (vuoteen 1974 Riiluoto, s. 29. heinäkuuta 1944 Tampere)[1], taiteilijanimeltään Doctor Ammondt, on suomalainen kirjallisuudentutkija, laulaja ja kirjailija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammondt on levyttänyt taiteilijanimellä Doctor Ammondt tangoja sekä suomeksi että latinaksi ja Elvis Presleyn lauluja latinaksi. Hän on julkaissut myös sumerinkielisen levyn, joka sisältää muun muassa Unto Monosen tangon ”Satumaa”. Ammondt aloitti levyttämisen vuonna 1992 ja maailmanlaajuisen esiintymisen vuonna 1995. Paavi Johannes Paavali II myönsi hänelle kunniamitalin vuonna 1994 Toivo Kärjen tangoja sisältävän Tango Triste Finnucum -levyn johdosta. Kunniamitalin sai myös suomalaiset sanoitukset kääntänyt professori Teivas Oksala.

Kirjallisuustieteilijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammondt on tehnyt varsinaisen uransa kirjallisuustieteilijänä. Hän toimi kirjallisuuden lehtorina Jyväskylän yliopistossa, josta virasta jäi eläkkeelle 2009. Tasavallan presidentti myönsi hänelle 2008 professorin arvonimen[2]. Tieteellisen tuotantonsa lisäksi hän on julkaissut mm. lukuisia kaunokirjallisia teoksia.

Kunnallispoliitikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammondt on ollut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa Vihreiden edustajana vuosina 2006–2016.[3]

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja kirjallisuudesta ja kulttuurista:

  • Niskavuoren talosta Juurakon torppaan. Hella Wuolijoen maaseutunäytelmien aatetausta. Väitöskirja. 1980. ISBN 951-662-277-1.
  • Romantiikka luonnon salatun kirjan tulkitsijana. Romanttis-luonnonfilosofinen näkökulma Oehlenschlägerin, Attebomin,Arwidssonin ja Runebergin runouteen. Jyväskylä Studies in the Arts 20.ISBN 951-679-022-4. (1983)
  • Teatterista valkokankaalle, Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua. Jyväskylä Studies in the Arts 27. ISBN 951-679-550-1. (1986)
  • Hella Wuolijoki - Kulttuurivaikuttaja. Vuosisata Hella Wuolijoen syntymästä. 1988.(toimittaja) Jyväskylä Studies in the Arts 29. ISBN 951-679-890-X. (1988)
  • Vapautumisen estetiikka. Eino Krohn taiteen ja kirjallisuuden tutkijana. Jyväskylä Studies in the Arts. ISBN 951-680-604-X. (1991)
  • Tanssilavan luona. Huvielämää Jyväskylän Ainolassa. 2005.(kirjoittajaryhmä) Minerva Kustannus Oy. ISBN 952-5478-70-X. Jyväskylä 2005.
  • Taikaöitä tanssilavalla. Syvälahden lava 60 v. 2012. Kustantaja:Kangasniemen retkipaikkasäätiö. ISBN 978-952-93-0802-6. Kangasniemi 2012.

Kaunokirjallisia teoksia:

  • Yksinäiset yöt. Tangomies elämän sylissä. Muistelma. Kopijyvä Kustannus. ISBN 952-5092-74-7. Jyväskylä 2002.
  • Herkules. Kertomus. Minerva. ISBN 952-5478-38-6. Jyväskylä 2003.
  • Missä kukat kauneimmat. Romaani. Pilot- kustannus. ISBN 952-464-312-X. Tampere 2005.
  • Ihana nainen. Romaani. Pilot-kustannus. ISBN 952-464-506-8. Tampere 2006.
  • Yksinäisen miehen tango. Romaani. Kustantaja: Musiikin, Kulttuurin ja Taiteen Edistämisyhdistys ry. ISBN 978-952-67614-3-5. Jyväskylä 2014.

Näytelmä: Taisteleva Hella. Kantaesitys Kouvolan teatterissa 28. maaliskuuta 1985.

Levytykset taiteilijanimellä Doctor Ammondt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tango-single. (1992)
  • Surun Siivet. (1993) Suomalaisia tangoja sisältävä albumi, jolla on kaksitoista Toivo Kärjen säveltämää tangoa.
  • Tango Triste Finnicum. (1993) Latinankielinen albumi. Suomen ulkoasiainhallinto luovutti levyn Vatikaaniin. Ammondt ja latinankielisistä käännöksistä vastannut Teivas Oksala saivat levyn johdosta kunniamitalit paavi Johannes Paavali II:lta vuonna 1994.
  • The Legend Lives Forever in Latin (1995) Uutinen Elvis Presleyn kappaleista latinaksi laulettuina oli vuonna 1995 Yhdysvaltojen lehdistössä eniten siteerattu Suomea koskeva uutinen.
    • I Surrender/ Nunc aeternitatis (Pomus / Schuman) Elvis Presley Music-peermusic ab 3.05
    • II It's Now Or Never/ Nunc hic aut numquam (Scroeder / Gold) Gladys Music-peermusic ab 2.56
    • III Can't Help Falling in Love/ Non adamare non possum (Peretti / Creatore/ Weiss) Gladys Music-peermusic ab 2.56
    • IV It's Impossible / Impossibile (Mancanero / Wayne) BMG Arabella Mexico S.A./ BMG Music publishing Scand Ab 2.51
    • V Wooden Heart / Cor ligneum (Wise/Weismann/Twomay/Kaempfert) Gladys Music-peermusic ab 2.43
    • VI Love Me Tender/ Tenere me ama (Matson/Presley) Elvis Presley Music-peermusic ab 3.03
    • VII The Wings of Dream/ Alae somnii (Rauno Hänninen/Jukka Ammondt) Stop Recors käännös (engl) Kirsti Simonsuuri 3.25
  • Rocking in Latin (1997)
    • I Quate, Crepa, Rota/ Shake, Rattle and Roll (Calhoun) 3.00
    • II Mella Fella/Money Honey (Jesse Stone)
    • III Ursus Taddeus/ Teddy Bear (K.Mann, B.love)
    • IV Tu Quidem Recte Sensisti/ I'm Left, You're Right, She's gone (Stanley Kesler/William Taylor) 2.55
    • V Amentes Ut Ego/A Fool Such As I (W. Trader/Billy Marvin/William Marvin)
    • VI Nunc Distrahor/All Shook Up (O. Blackwell/E.Presley) 2.23
    • VII Ai, Nunc Laudi Sis Claudia!/ Lawdy Miss Clawdy 2.32
    • VIII Ne Saevias/Don't Be Cruel (O. Blackwell/E.Presley) 2.26
    • IX Glauci Calcei/ Blue Suede Shoes I (C. Perkins)
  • Three Songs in Sumerian (2001) Kappaleet on kääntänyt muinaiselle sumerin kielelle professori Simo Parpola
    • 1. Gilgamesh 3.29 (Säv. Juha Venäläinen, San. Jukka Ammondt / Elina Bonelius)
    • 2. Blue Suede Shoes 3.57 (Carl L. Perkins)
    • 3. Satumaa/Land of Dreams 3.27 (Unto Mononen)
  • Codex fluitans (DVD; 2006)
  • Si Omnis Dies Sit Ut Natalis / If Every Day Was Like Christmas (Red West, Elvis Presley) (2007)
  • Kaipuu - Tangoja ja Siionin virsiä (2010) Levy sisältää sekä suomalaisia että argentiinalaisia tangoja latinaksi ja suomeksi laulettuina sekä Siionin virsiä.
  • Roses and Memories in Latin (2011) Tuplasingle sisältää kappaleet Milia rosarum (suom. Miljoona ruusua),Fenestrae Moscuenses (suom. Moskovan ikkunat)
  • Tuplasingle: Kauttualle takaisin, Kotiseutuni (2015)

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jukka Ammondt syntyi sisarussarjansa kuopukseksi Tampereella sota-ajan lopulla. Lielahden selluloosatehtaan kupeesta perhe muutti Euran kuntaan Kauttualle. Ammondtin perheessä oli vapaa ja avarakatseinen ilmapiiri. Ammondt oli tunnollinen oppilmas, mutta vierasti koulun autoritääristä järjestelmää. Jo lapsenä hän oli kiinnostunut musiikista ja urheilusta. Erityisesti hän piti Olavi Virran "Sateinen ilta" -tangosta ja Henry Theelin esittämästä "Syyspihlajan alla" -kappaleesta.[2]

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Ammondt aloitti opintonsa Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tavoitteenaan diplomaatin ura. Kirjallisuus ja sanataide alkoivat kuitenkin kiinnostaa Ammondtia yhä enemmän, ja estetiikan opettajan Eino Krohnin vaikutuksesta Ammondt muutti urasuunnitelmiaan. Näin hän kiinnostui kirjallisuudesta ja kulttuurintutkimuksesta.[2]

1960-luvulla Ammondt alkoi opiskelijaliikkeen myötä kiinnostua yhteiskunnallisista asioista. Hänellä oli tuohon aikaan vasemmistolaisia näkemyksiä ja hän vastusti imperialismia. Hän kuitenkin omaksui itselleen tarkkailijan roolin. Hän esimerkiksi ihaili M. A. Nummisen tapaa ottaa kantaa asioihin. Ammondt on todennut, että hänen kiinnostuksensa tangoon ja Elviksen musiikkiin juontavat juurensa vapaaseen tapaan käsitellä asioita ja ilmiöitä.[2]

Ammondt on intohimoinen kuntosaliharrastaja. Hän on todennut, että näkee kuntosalin miehenä olemisen eheyttämisen paikkana, sillä siellä harjoittelu merkitsee miehelle jonkinlaista puhdistautumisrituaalia, koska perinteiset naisena ja miehenä olemisen kiinnekohdat ovat tänä päivänä kadonneet, eikä siinä asetelmassa kukaan voi hyvin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]