Juhannusturilas
Sivulta puuttuu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: tarkennus |
| Juhannusturilas | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
| Aikuinen juhannusturilas (Amphimallon solstitiale) | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Amphimallon solstitiale Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Juhannusturilas Wikispeciesissä |
Juhannusturilas (Amphimallon solstitiale) on lehtisarvisiin (Scarabaeidae) kuuluva kovakuoriaislaji.
Sisällysluettelo |
Tuntomerkit [muokkaa]
Aikuinen kuoriainen on noin 14–18 millimetrin mittainen.[1] Juhannusturilas muistuttaa paljon kastanjaturilasta (Melolontha hippocastani), mutta on huomattavasti pienempi ja karvaisempi.
Levinneisyys [muokkaa]
Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, missä sitä esiintyy kesä-heinäkuussa.[1]
Elintavat [muokkaa]
Lajia tavataan yleensä lehtipuilla ja pensailla, joiden lehtiä se käyttää ravinnokseen. Iltaisin koirailla on usein tapana lennellä suurissa parvissa puiden ympärillä.[1]
Juhannusturilaan toukat elävät maan sisässä juuria syöden.[1] Puutarhoissa ja taimikoissa niistä on suurta haittaa vahingoittaen erityisesti männyn taimia. 20–30 millimetrin mittaisia toukkia on kutsuttu rasvamakkaroiksi. Juhannusturilaan kehitys munasta aikuiseksi kestää yleensä kaksi vuotta, joskus kolme. [2]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Juhannusturilas (Amphimallon solstitiale)
- UPM-Kymmene: Kari Heliövaara, Metsiemme kovakuoriaisia, sivu 10: Juhannusturilas (Amphimallon solstitiale) (pdf)
