Juhani Forsberg
Kaarle Juhani Forsberg (s. 8. kesäkuuta 1939 Pyhäjärvi Vpl) on eläkkeellä oleva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri.
Koulutus ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhani Forsberg suoritti ylioppilastutkinnon Lauttakylän yhteiskoulussa 1958, valmistui Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1963, väitteli tohtoriksi 1985 ja nimitettiin Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentiksi 1985.
Forsberg toimi papiksivihkimisen jälkeen (1963) jonkin aikaa seurakuntapappina Helsingissä ja Espoossa. Huomattavimman uransa hän on tehnyt Helsingin yliopiston pitkäaikaisena ekumeniikan assistenttina 1966–1990 ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteerinä vuodesta 1994 eläkkeelle jäämiseensä saakka 2002. Väliajan hän toimi Suomen Lähetysseuran lähetysteologina.
Forsberg oli Suomen Jerusalemin instituutin säätiön hallituksen jäsen vuodesta 1994 sekä Luterilaisen maailmanliiton neuvoston ja sen teologisen tutkimuskomitean jäsen 1990–1997.
Forsberg on keskeinen henkilö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppineuvottelujen valmistelijana. Hänellä oli merkittävä rooli valmisteltaessa Pohjoismaiden luterilaisten kirkkojen ja Britteinsaarten anglikaanisten kirkkojen yhteistä Porvoon sopimusta, joka loi kirkkojen välille merkittävän teologisen yhteisymmärryksen kirkon jäsenyydestä, opista ja kirkon hengellisestä virasta. Sopimuksen myötä kirkot tunnustavat toistensa pappisviran, ja kirkkojen jäsenet pääsevät vastavuoroisesti osallistumaan seurakuntien toimintaan samoilla edellytyksillä kuin niiden omat jäsenet.
Toiminnastaan Porvoon kirkkoyhteisön ja anglikaanisen kirkon hyväksi kuningatar Elisabet II kutsui Juhani Forsbergin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan kunniajäseneksi (Member of the Order of the British Empire, MBE) 2003.lähde?[1][2][3]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä, vuonna 1986 käyttöön otetussa virsikirjassa on kaksi Forsbergin vuosina 1967–1968 kirjoittamaa virttä. "Tiellä ken vaeltaa", joka tunnetaan myös nimellä "Adventtilaulu"[4], on nyt virsi nro 15, ja "Nouskaamme vuorelle korkeimmalle" virsi nro 515. Forsberg kirjoitti molemmat virret Israelissa oppimiinsa sävelmiin, joita hän luuli sikäläisiksi kansanlauluiksi. Myöhemmin on kuitenkin ilmennyt, että "Adventtilauluun" otetun melodian oli säveltänyt Yossef Hadar (s. 1926).[5] Vuonna 2015 ilmestyneessä Virsikirjan lisävihkossa on yksi Forsbergin suomentama virsi, ruotsalaisen virsirunoilijan Anders Frostensonin virsi "Vinden ser vi inte", virsi 946 "En voi nähdä tuulta".[6]
Sotilasarvoltaan Forsberg on vänrikki. Juhani Forsbergin puoliso on kirkkoherra (emerita) Silja Forsberg, ja heillä on kaksi lasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uutinen kuningar Elisabet II nimityksestä Yhdistyneen kuningaskunnan Helsingin suurlähetystön sivuilla; noudettu 27.6.2009[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www2.hs.fi/english/archive/picpage.asp?IsoID=4RR1Rlezq[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.ekumenia.fi/data/liitteet/3_2003.pdf
- ↑ Heikki Uusitalo, Esko Rahikainen, Heikki Uusitalo, Ilpo Hakasalo, Paavo Einiö: ”Adventtilaulu”, Suuri toivelaulukirja 13, s. 42. Warner/Chappell Music Finland, Suuri suomalainen kirjakerho, 1996. ISBN 951-643-730-3.
- ↑ Taustatietoja: Virsi 15, Tiellä ken vaeltaa Suomen evankelisluterilainen kirkko. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 29.11.2013.
- ↑ 946 En voi nähdä tuulta virsikirja.fi. Viitattu 21.10.2021.