Juha Jokela
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Juha Jokela | |
|---|---|
 Juha Jokela Helsingin kirjamessuilla 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Juha Petteri Jokela |
| Syntynyt | 7. tammikuuta 1970 Tampere |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja |
| Puoliso | Mari Lehtonen |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Juha Petteri Jokela (s. 7. tammikuuta 1970 Tampere)[1] on suomalainen teatteriohjaaja, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja. Jokela sai jo tunnustusta televisiosarjoistaan, mutta Mobile Horror Teatteri Jurkkaan nosti Jokelan käsikirjoittajana julkisuuteen. Jokelan tehdessä uuden televisiosarjan tai näytelmän verrataan sitä usein Mobile Horroriin.
Jokela pääsi ylioppilaaksi 1989 Tampereen lyseon lukiosta, harjoitti yleisen kirjallisuustieteen ja teatteritieteen opintoja Helsingin yliopistossa 1990–1994 ja on ollut ohjaajaopiskelijana Teatterikorkeakoulussa 1994 eteenpäin.[2]
Jokela asuu Helsingissä ja on naimisissa näyttelijä Mari Lehtosen kanssa.[3] Heillä on kaksi yhteistä lasta.[2][3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mobile Horror, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Teatteri Jurkka, 2003
- Fundamentalisti, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Teatteri Jurkka, 2006
- Esitystalous, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Espoon kaupunginteatteri, 2010
- Patriarkka, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Kansallisteatteri, 2012
- Esitystalous 2, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Espoon kaupunginteatteri, 2013
- Sumu, Kansallisteatteri, 2016 [2][4]
- Esitystalous 3 – Radio, teksti ja ohjaus, Espoon kaupunginteatteri, 2018[5]
- Dosentit, käsikirjoitus ja kantaesityksen ohjaus, Kansallisteatteri, 2020[2]
Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nahkiaiset pääkäsikirjoittaja, 1998
- Pulkkinen käsikirjoitus yhdessä Jari Salmen kanssa, 1999–2002
- Itse valtiaat pilotti, käsikirjoitus, kuvaus, 2001
- Itse valtiaat kiitokset, 2008
- Remontti, käsikirjoitus, ohjaus yhdessä Rike Jokelan kanssa, 2003
- Firma, käsikirjoitus, ohjaus yhdessä Rike Jokelan kanssa, 2005
- Virta, käsikirjoitus yhdessä Rike Jokelan ja Leo Viirteen kanssa, 2010
- Kallio, käsikirjoitus yhdessä Tommi Liskin ja Mari Perankosken kanssa, 2010
Lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaste, käsikirjoitus, 1993
- Lasinen olkapää, käsikirjoitus ja ohjaus, 1996
- Bileet, käsikirjoitus ja ohjaus, 1998
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto, näytelmästä Fundamentalisti, 2008[6]
- Venla-palkinto: Paras komediasarja 1999, Yleisövenla 2000 tv-sarjasta 'Pulkkinen'.[7][8] Kaikkiaan neljä Venla-palkintoa[2].
- Nelosen kanavakohtainen Venla-kunniakirja, 'Pulkkisen' käsikirjoituksesta yhdessä Jari Salmen kanssa, 2000
- 2. palkinto YLEn viihdeohjelmakilpailussa, 1993
- Tunnustuspalkinto musikaalin 'Saari' libretosta LUSESin musikaalikilpailussa, 1991
- Suomi-palkinto, 2013[9]
- Koura-palkinto, 2003 ja 2010.[2]
- Olavi Veistäjä -palkinto, 2003.[2]
- Pohjoismainen draamapalkinto, 2019[10]
- Risto Pelkonen - ihmisoikeuspalkinto, Dosentit-näyttämöteoksesta, 2023.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
- ↑ a b c d e f g Leppänen, Veli-Pekka: Juha Jokela kirjoittaa näytelmiä, joiden lähtökohtana on vaikeuksissa oleva idealisti Helsingin Sanomat. 6.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ a b Kekki, Sanna: Ohjaaja Juha Jokela: ”olen ehdottomasti feministi” Gloria. 14.9.2016. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Viitaniemi, Tuula: Juha Jokelan Sumu pistää isosti ja terävästi Yle Kulttuuri. 23.09.2016. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Teatteriarvostelu | Syksyn teatterihitti ihmettelee #metoota ja sitä, kuka pääsee ääneen julkisuudessa – Esitystalous-trilogian päätösosa pohtii hyviä ja huonoja muutoksia Helsingin Sanomat. 20.9.2018. Viitattu 28.2.2022.
- ↑ Näyttämötaiteen valtionpalkinto Mikko Roihalle ja pohjoismainen näytelmäkirjailijapalkinto Juha Jokelalle www.minedu.fi. 9.8.2008. Opetusministeriö. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Clusius, Mari: Kato terve, sehän on itse Pulkkinen! Yle TV2. 10.8.2016. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Salminen, Kari : Häsläämättä paras Turun Sanomat . 21.4.2006 . Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Arhinmäki jakoi seitsemän Suomi-palkintoa ansioituneille taiteilijoille 16.12.2013. Opetusministeriö. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 5.1.2014.
- ↑ Ylen kuunnelmasarjat saivat pohjoismaisen draamapalkinnon Yleisradio – Tiedotteet. 29.5.2019. Viitattu 27.10.2020.
| ||||||||||||||
