Tämä on hyvä artikkeli.

Juha Vainion mainos-, onnittelu- ja pornolaulut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juha Vainio oli suomalainen sanoittaja ja laulaja, jonka tuotannossa mainos-, onnittelu- ja pornolaulut olivat tärkeällä sijalla.

Juha Vainio kirjoitti ja julkaisi urallaan iskelmätekstien lisäksi mainos-, onnittelu- ja pornolauluja. Useimmiten hän teki niitä tilaustyönä, mutta esimerkiksi onnittelulauluja hän kirjoitti myös oma-aloitteisesti. Erityisesti hänen kirjoittamiaan pornolauluja pidetään tärkeänä osana hänen urallaan.[1]

Mainoslauluja Vainio kirjoitti vuosina 1969–1990, pornolauluja vuosina 1976 ja 1979 sekä itse laulamiaan mainoslauluja vuodesta 1974 eteenpäin. Pornolaulut sekä useita mainostekstejä julkaistiin alun perin C-kaseteilla, mainoslauluja myös vinyylisingleinä. Onnittelulauluja ei alun perin tehty julkiseen jakeluun, vaan niitä painettiin Vainion ystäville omaan käyttöön. Myöhemmin kaikki hänen laulamansa porno-, mainos- ja onnittelulaulut julkaistiin vuonna 2008 Vainion kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.

Mainoslaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se on selvää Atriaa
Suomalainen arvostaa
Isänmaata, Patriaa
Ja omaa Atriaa.

– Vainion sanoittama ja laulama Atrian mainoslaulu.

Juha Vainion tekemiä mainoslauluja äänitettiin vuosina 1969–1990.[2] Hän kirjoitti mainoslauluja ja kampanjalauluja, kun eri yritykset, mainostoimistot ja mainosmusiikin säveltäjät niitä häneltä tilasivat. Tunnetuimpia lauluja ovat muun muassa ”Valintatalon kassissa”,[3] ”Santalahteen takaisin” ja ”Tappara on terästä”. Osassa lauluista sävel on jostakin Vainion omasta kappaleesta, joissakin jopa sama taustaraita. Lauluja julkaistiin yritysten mainossingleinä ja -kasetteina,[4][5] minkä lisäksi kaikki Vainion laulamat mainoslaulut julkaistiin vuonna 2008 Vainion koko levytystuotannon sisältävällä kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.[6]

Vainion kielellisen lahjakkuuden ja riimityskyvyn on sanottu sopineen hyvin mainosteksteihin.[7] Vexi Salmi on kertonut, että Vainio keksi riimejä samaan tapaan kuin ratkoessaan sanaristikkoja.[8] Säveltäjä Esa Nieminen katsoi usein hänen työskentelyään tekstien kanssa ja ihmetteli, miten hän pystyi kirjoittaman säkeistön ja kertosäkeistön kahvikupillisen aikana.[9][8]

Tunnettuja mainos- ja kampanjalauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Vainion levyttämä mainoslaulu oli ”Raha jytää Säästöpankissa” vuodelta 1969. Hän kirjoitti kaikki 1980-luvun McDonald'sin ja Finlaysonin suomen kielellä lauletut mainoslaulut.[8] Lisäksi hän kirjoitti lauluja muun muassa Eirikuvalle, Konicalle, vakuutusyhtiö Fennialle,[5] ja Valintatalolle.[10]

”Valintatalon kassissa” oli yksi Valintatalon tunnetuimmista televisiomainoslauluista. Se levytettiin vuonna 1982. Laulun tunnetuin lause on ”Valintatalon kassissa on talous vatupassissa”.[8] Melodia on Vainion kappaleesta ”Panaman konsuli”. Mainoksesta on eri versioita: yhdessä lauletaan muun muassa kemikaaleista, toisessa elintarvikkeista. Lisäksi mainoksesta on nopeampi versio. Mainoslaulu julkaistiin ensimmäisen kerran levyllä vuonna 2008. [10]

Tappara on terästä” ei ole varsinainen televisiomainoslaulu, vaan Tapparan jääkiekkojoukkueelle vuonna 1976 tehty kannatuslaulu.[7] Laulun kertosäkeistö sisältää tunnetun fraasin ”Tappara on terästä, toiset tulee kaukaa perästä”.

”Santalahteen takaisin” on Hotelli Santalahden mainoskappale. Se perustuu Vainion vuonna 1989 äänitettyyn kappaleeseen ”Santalahteen uudestaan”, jonka Vainio esitti Reijo Tanin kanssa. Tämä golf-aiheinen[11] laulu julkaistiin Vainion albumilla Viiskymppisen viisut vuonna 1991.[12] Vasta avattu Hotelli Santalahti tilasi Vainiolta mainoskappaleen. Vainio kirjoitti mainokseen sanat, jotka hän levytti alkuperäisen taustaraidan päälle 1989. Hotelli nimesi golfkenttänsä väylät Vainion kappaleiden mukaan.[7]

Seuramatkalauluja Keihäsmatkoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Vainio teki vuonna 1974 Kalevi Keihäsen seuramatkayhtiö Keihäsmatkoille musiikkialbumin, joka julkaistiin tilauslennoilla myytävänä c-kasettina nimeltä Kipakasti soi Keihäsellä. Kasetti sisälsi Vainion sanoittamia iskelmiä ja niiden välissä hänen Keihäsmatkoille kirjoittamiaan iskulausemaisia äänimainoksia kuten ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarian saarille, pennillä Pyhälle maalle.” Kolme kasetin seuramatkailua ja alkoholinkäyttöä ihannoivista lauluista oli ennen julkaisemattomia: ”Kaverit kertoo mitä mä tein”, ”Kenia-ralli” ja ”Chinchilla”, Toivo Kärjen säveltämä ja Paula Koivuniemen esittämä laulu chinchillaturkissa mielellään esiintyneestä Kalevi Keihäsestä.[13]

Onnittelulaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin repesi se ilkeä riita Suomemme rajalla
Alkunsa silloin uus Araviita sai tarkalla ajalla
Viipurin Mikko kun aukaisi
vyönsä niin pommin hän laukaisi
Tyyli tää ainut on oikia
tehdä Karjalan poikia.

– Pertti Araviidan 50-vuotisonnittelulaulun alku. Melodia oli kappaleesta ”Panaman konsuli”.

Vainio kirjoitti onnittelulauluja muun muassa Reijo Lehtovirralle, Erkki Vehviläiselle, Teuvo Siikasaarelle, Mikko Vennolalle, Seppo Sädevuolle, Pertti Araviidalle ja Aarre Elolle.[14] Lauluissa oli usein jokin tunnettu sävelmä, kuten ”Reppu ja reissumies”. Onnittelulauluja tilattiin häneltä, minkä lisäksi hän kirjoitti niitä myös omasta aloitteestaan.[1] Suurin osa lauluista esitettiin kohdehenkilön syntymäpäiväjuhlilla, ja osan hän lauloi itse. Lauluja ei virallisesti julkaistu, mutta Vainion ystäville lauluja painettiin.[1] Vainion itsensä laulamat seitsemän onnittelulaulut julkaistiin vuonna 2008 julkaistulla kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.[6]

Kaikkein tunnetuin Vainion tekemä onnittelulaulu on hänen ystävänsä Eino Grönin 50-vuotissyntymäpäiville kirjoitettu ”Ääretön aava ympärilläin”. Grön levytti kappaleen. [1] Vainio lauloi Grönin kanssa Reijo Lehtovirran 40-vuotispäiville vuonna 1975 tehdyn laulun.[14]

Pornolaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juha Vainion pornolaulut äänitettiin ja julkaistiin vuosina 1976 ja 1979. Pornolehti Ratto tilasi Vainiolta sanoituksiltaan rivoja lauluja ensiksi yhden kasetillisen 1976 ja suosion myötä vielä lisää vuonna 1979. Tunnetuimpia Vainion pornolauluja ovat ”Sanna”, ”Kun mä kuolen” ja ”Aina mielessä”. Pornoralleja pidetään tärkeänä osana Vainion tuotantoa.[1]

Laulut julkaistiin alun perin C-kaseteilla 1976 ja 1979,[1] mutta vasta 1992 ja 1997 CD-levyillä.[15] CD-levyt myivät kultaa.[15] Vainion pornolauluja julkaistiin vuonna 2008 lisäksi karaoke-DVD:llä.[16] Vainion laulamat laulut olivat kokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990.[6]

Vainio kirjoitti laulut ja esiintyi niissä salanimellä Junnu Kaihomieli. Myös kaikki muut muusikot esiintyivät salanimillä.[17]

Tekstien taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Vainiota pornolauluja oli levyttänyt muun muassa Veikko Lavi ja Rauli Badding Somerjoki, joista Lavi levytti esimerkiksi laulut "Ei takaperin" ja "Käpyniemen idylli" ja Badding kappaleet ”Levanterin laulu” ja ”Palpan killi” vuonna 1971.[18] Lisäksi Simo Salminen levytti Jaakko Salon ja Jukka Virtasen kirjoittaman laulun nimeltä ”Pornolaulu”, joka ei kuitenkaan sisällöltään ole pornolaulu, vaan sen sanoitus käsittelee seksuaalisuuden nousemista julkiseksi puheenaiheeksi 1960-luvulla.[19]

Vainio oli jo ennen varsinaisia pornolaulujaan kirjoittanut vihjailevia sanoituksia 1960- ja 1970-luvuilla. Hyvä esimerkki on esimerkiksi kappale ”Tulta päin!”, jossa kertosäkeessä lauletaan ”Mul on kylän suurin kypärä ja letku letkeä”. Kappale ”Regina rento” aiheutti kaksimielisellä tekstillään siinä määrin pahennusta, että se julistettiin radiossa esityskieltoon.[20] Laulussa lauletaan ”vuoteessa on mies aina otsa hies, riski tai hento”. Vasta aivan lopussa käy ilmi, että Regina onkin hieroja.[21] Vihjailevaa tekstiä oli myös laulussa ”Viisari värähtää”.

Lisäksi esittäessään kappaleita livenä hän joskus jätti joitakin sanoja tahallaan pois, jolloin lauseen merkitys sai uuden vivahteen. Esimerkiksi kappaleessa ”Sellainen ol' Viipuri” lauletaan alun perin ”Tanssia sai siellä aina / arkena ja sunnuntaina”. Esittäessään kappaletta tv-ohjelmassa Iltavuoro – Toivekonsertti vaneritehtaassa vuonna 1968[22] Vainio ”unohti” sanat ja lauloi ”mmm... sai siellä aina / arkena ja sunnuntaina”. Toinen esimerkki on kappale ”Juhannustanssit”, jossa alun perin lauletaan ”Onnen silloin Janatuinen saa”. TV-ohjelmassa Musiikin juhlaa vuonna 1968 Vainio taas ”unohti” sanat ja lauloi ”... silloin Janatuinen saa”.

Nuoruudessaan Vainio oli saanut Kotkassa mainetta laatimalla tunnettuihin kappaleihin rivot sanat. Esimerkiksi laulu ”Heijaa, ruusut tulipunaiset” muuttui hänen käsissään muotoon ”Heijaa, kuppa kullinnupin vei”.[17]

Raton tilaamat pornolaulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset C-kasettijulkaisut

Lehtimiehet Oy:n julkaisema pornolehti Ratto tilasi Vainiolta 1970-luvun puolessa välissä pornolauluja. Lauluja äänitettiin kaksi kasetillista vuosina 1976 ja 1979. Hän sanoitti kappaleet ja myös lauloi osassa niissä salanimellä Junnu Kaihomieli. Myös muut kappaleilla esiintyneet artistit esiintyivät salanimillä. Esimerkiksi säveltäjä Reijo Lehtovirrasta tuli V. Hehtolitra ja eräästä naislaulajasta Aino Akti.[17] Vainion kanssa työskennelleet muusikot ja laulajat olivat pääasiassa lahtelaisia, joista kukaan ei ollut niin sanottu eturivin artisti.[1] Laulut levytettiin Pekka Nurmikallion studioilla Lahdessa.[17]

Ensimmäiset pornolaulunsa Vainio sai valmiiksi vuonna 1976 ja toiset, suuren kysynnän täyttäneet, vuonna 1979. Joissakin lauluissa on melodia jostakin tunnetusta kappaleesta, jonka tekijänoikeussuoja oli umpeutunut. Myös laulujen nimet viittasivat alkuperäisteoksiin.[1] Näitä on muun muassa ”Kumi-Roope” (Rosvo-Roope) ja ”Kaksi vanhaa hinttaria” (Kaksi vanhaa tukkijätkää). Osa taas oli Reijo Lehtovirran eli Hehtolitran säveltämiä.[1] Sanoitukset sisältävät Vainiolle tyypilliseen tapaan[23] runsaasti loppusointuja. Laulut julkaistiin C-kaseteilla, joiden nimet olivat Rattorallit, Rattomusikaali ja Kerrankin tarpeekseen.[24]

Kun mä kuolen pornolehteni sä saat
Kun mä kuolen pornolehteni sä saat
Sivut tosin tahrautuivat
Vedin niihin monet kuivat
Kun mä kuolen pornolehteni sä saat.

– Laulusta ”Kun mä kuolen”, alun perin ”Jos sull lysti on”.

Kappaleet julkaistiin Juha Vainion pojan, tuottaja Ilkka Vainion, aloitteesta CD:llä vasta vuonna 1992 nimellä Pahojen poikien lauluja 1–2 ja 1997 nimellä Porno-ooppera / Pahojen poikien lauluja 3. Levyt myivät kultaa,[15] ja vuoden 1997 albumi oli Suomen albumilistalla viisi viikkoa – paras listasijoitus oli 27:s.[25] Ne laulut, joissa Vainio laulaa, julkaistiin Vainion vuonna 2008 julkaistulla suurkokoelmalla Legendan laulut – Kaikki levytykset 1963–1990. Kappaleiden alkuperäisiä master-nauhoja ei ole enää jäljellä.[24]

Vainion kirjoittamia pornolauluja on esittänyt myöhemmin muun muassa Jalmari Kolu Säätiö.[26] DJ Jorma teki kappaleista diskoversioita, jotka julkaistiin levyllä DJ Jorma.[27]

Pornolaulut julkaistiin Ilkka Vainion ideasta[16] 16. tammikuuta[28] 2008 karaoke-DVD:llä.[29] Laulujen esilaulajana on John Vittumäki eli Eppu Salminen, ja kuvituksesta on vastannut Juho Juntunen.[29]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahojen poikien lauluja -CD-levyjä myytiin niin paljon, että ne myivät kultaa. Jussi Raittinen totesi Muusikko-lehdessä laulujen olevan ”Klassista vaihtoehto-Junnua”. [15] Jukka Virtasen mielestä ”Pahojen poikien laulut olivat oivaltavia ja usein tekniikaltaan häikäiseviä.”[30]

Ilkka Vainio totesi karaoke-DVD:n julkistamistilaisuudessa:

»Juha Vainio on tehnyt todella hienoja lauluja ja vaikka kyseessä on ronskeja ralleja, niin näissäkin on oivallusta. Tosikoillehan tämä ei ole tarkoitettu. Enää ei lauleta pelkkää iskelmää, poppia ja rokkia. Nyt löysätään kravattia ja lauletaan myös pornoa.»
([16])

Myöhemmät kaksimielisyydet sanoituksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vainio kirjoitti myös pornolaulujen jälkeen kaksimielisiä tekstejä. Hyvä esimerkki on yhdessä Kike Elomaan kanssa levytetty ”Kunto nousee sullakin”.[31] Ensimmäiset säkeet kuuluvat ”Nousee, nouseeko jo sullakin? / Nousee, ehkä vielä mullakin”, jossa Elomaa laulaa ensimmäisen säkeen ja Vainio toisen. Myöhemmistä sanoituksista käykin ilmi, että kyseessä on kuntoiluaiheinen laulu, jossa lauletaan punnusten nousemisesta.[32]

Paljon suorasukaisempi on ”Matkalla pohjoiseen”, jonka sanoitukset liittyvät miehisiin ongelmiin, kuten impotenssiin.[31] Kappale sisältääkin kuuluisat lauseet ”Mies kun tulee tiettyyn ikään, niin ei sillä pelaa mikään”[33] ja ”Sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta”.

Lisäksi Vainio kirjoitti Veikko Samulin sävellyksiin pikkutuhmia tekstejä, jotka Kikka levytti 1980-luvun lopussa.[34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nissilä, Salmi, Vainio, Virtanen, von Bagh: Juha Vainio – Legendan laulut. Warner Music, 2008. ISBN 978-952-67044-0-1.
  • Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Legendan laulut s. 65
  2. Legendan laulut s. 88–90
  3. ”Valintatalon kassissa” tv-spotti vuodelta 1987, Mainosmuseo-sivusto, Mainostajien Liitto. Viitattu 29.6.2015.
  4. Legendan laulut s. 109
  5. a b Legendan laulut s. 114
  6. a b c Legendan laulut s. 11
  7. a b c Legendan laulut s. 64
  8. a b c d Ikävalko s. 220
  9. Ikävalko s. 219
  10. a b Legendan laulut s. 88
  11. Legendan laulut s. 63
  12. Legendan laulut s. 87
  13. Hannu Salmi: Härmän jätkä maasta mämmin, Suomalainen turisti iskelmän kuvaamana. Teoksessa Hannu Salmi ja Kari Kallioniemi (toim.): Pohjan tähteet. Populaarikulttuurin kuva suomalaisuudesta, s. 186–187. BTJ Kirjastopalvelu, 2000. ISBN 951-692-475-1.
  14. a b Legendan laulut s. 91
  15. a b c d Legendan laulut s. 66
  16. a b c Pornoa karaokelaulua! 16.1.2008. MTV3. Viitattu 11.5.2010.
  17. a b c d Ikävalko s. 184
  18. Hakutulos levyn nimelle: Isojen poikien lauluja Suomen äänitearkisto. Viitattu 10.5.2010. [vanhentunut linkki]
  19. Simo Salminen: Pornolaulu YLE/Elävä arkisto. Viitattu 10.5.2010. [vanhentunut linkki]
  20. Tapio Lipponen. Kemut eetterissä: musiikin villitsijät vastaan vallitsijat ; tilastoja ja ajatuksia radiomusiikista. Sivu 154. Työväen musiikki-instituutti; 1983. ISBN 978-951-95603-2-8.
  21. Ikävalko s. 119
  22. Ikimuistoinen: Juha Vainio YLE. Viitattu 21.4.2010. [vanhentunut linkki]
  23. Juha Vainio: ”Ei riimejä tehdä, ne löydetään!” 1.5.1985. YLE. Viitattu 5.5.2010. [vanhentunut linkki]
  24. a b Legendan laulut s. 92
  25. Suomen virallinen lista YleX. Viitattu 5.5.2010.
  26. Jalmari Kolu Säätiö manari.fi. Arkistoitu 5.12.2008. Viitattu 4.5.2010.
  27. DJ Jorma: DJ Jorma Discogs. Viitattu 4.5.2010.
  28. Juha "Watt" Vainio – Pahojen poikien lauluja dvdinfo.fi. Viitattu 7.5.2010.
  29. a b Junnu Vainion ronskeimmat rallit karaoke-dvd:lle 14.1.2008. Iltalehti. Viitattu 4.5.2010.
  30. Legendan laulut s. 16
  31. a b Legendan laulut s. 57
  32. Ikävalko s. 226
  33. Ikävalko s. 264
  34. Veikko Samuli Pomus.net. Viitattu 19.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]