Juha Metso

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juha Metso
Henkilötiedot
Syntynyt(s. 27. syyskuuta 1965 )
Kymi
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala valokuvaaja, dokumenttiohjaaja
Taidesuuntaus arkirealismi, dokumentarismi
Palkinnot

Vuoden lehtikuvaaja (2000), Vuoden reportaasin (2004), Vuoden henkilökuvan (2014) ja Vuoden uutiskuvan tekijä (2016) Vuoden lehtikuva (2019) Vuoden kuvaessee (2019), Fotofinlandia-finalisti (1990, 1992, 1996)

Juha Metso (s. 27. syyskuuta 1965 Kymi)[1] on suomalainen valokuvaaja, dokumenttiohjaaja, joka on toiminut sekä sanomalehti- että taidevalokuvaajana.[2]

Vuonna 1991 artenomiksi Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneen Juha Metson uran alkusysäys oli luonto- ja lintukuvien kuvaaminen.[2] Lehti- ja taidevalokuvaajan tuotantoon kuuluu useita albumikansien kuvituksia artisteille, sekä valokuvakirjoja. Metso on tehnyt myös performansseja.[3]

Metso perusti 2014 Miko Kivisen kanssa PeukaLoiset-performanssiryhmä ja yhtyeen.[4] Hän oli jäsen kotkalaisessa kuvataideryhmä Taide­ahtaajissa,[5]. Metso, Timo Mähönen ja Olli Haapio perustivat Kotkan valokuvakeskuksen vuonna 2005[6]

Metso julkaisi vuonna 2013 kolme valokuvateosta, joista rock-yhtye Sielun Veljistä kertovan teoksen yhdessä Helsingin Sanomien musiikkitoimittaja Vesa Sirénin kanssa. Metso kuvasi Ville Haapasalon Venäjän-seikkailuja kirjaan Et kuitenkaan usko, jonka tekstin kirjoitti Kauko Röyhkä.[7] Yhdessä Juha Vakkurin kanssa julkaistu kirja Voodoo - Afrikan arkea (2014) kertoo voodoo-uskonnon harjoittamisesta Länsi-Afrikan Beninissä.[8]

Metson teoksia on muun muassa Suomen valtion, Suomen valokuvataiteen museon ja eri kaupunkien taidemuseoiden kokoelmissa[5]

Metso on käsikirjoittanut, kuvannut ja ohjannut vuonna 2022 julkaistun taidedokumentin Hannu Hautala – legendan perintö. Dokumentissa Hannu Hautala pohtii luontokuvaajana olemista ja kuvien syntyä.[9]

Metson ja Hakalan kirja Viipuri – venäläisten kaupunki sisältää yksityisyyden suojaa loukkaavaa materiaalia. Kirjan julkistamistilaisuudessa mukana olleen mukaan tekijät kertoivat saaneensa kuvaamiseen luvan sairaalan johdolta, ei kuvatulta naiselta.[10][11]

Valokuvateoksia kokoelmissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen valokuvataiteen museo
  • Helsingin taidemuseo
  • Suomen valtio
  • Joensuu taidemuseo
  • Imatran taidemuseo
  • Salon taidemuseo
  • Lappeenrannan taidemuseo
  • Oulun taidemuseo
  • Etelä-Karjalan taidemuseo
  • Helsingin kaupungin taidemuseo
  • Suomen valtion taidekokoelma
  • Kotkan kaupungin kokoelmat

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso on saanut kolme kunniamainintaa Fotofinlandia[5], Vuoden lehtikuvaajana (2000)[12], Vuoden reportaasi -palkinnon kahdesti, Vuoden henkilökuva (2014)[13], |Vuoden uutiskuva (2016) [14]. Hänet on palkittu Kotkan kaupungin vuoden kulttuuriteko -palkinnolla Suursaari-nimisen kirjan kuvista (2011)[15], sekä Kotka-palkinnolla (2014).[16] Vuoden lehtikuva (2019) [17].

Valokuvakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rock-kuvaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metso on kuvannut levynkansia ja promokuvia lukuisille suomalaisille artisteille. Tunnetuin otos Peer Güntin Don’t Mess with the Countryboys -levyn kansikuvat. Muita Metson kuvaamia artisteja mm. Kauko Röyhkä, Sielun Veljet, Remu Aaltonen, Juice Leskinen ja Ypö-Viis.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Hautala – legendan perintö, 2022, ohjaaja Juha Metso, Yle (dokumentti)
  • Juha ”Junnu” Vainio – Sanoilla on hintansa, 2023. ohjaaja Juha Metso (dokumentti)
  • Maammetaulu - Lyhytelokuva, 2017, ohjaaja Juha Metso, Banja Media Oy (dokumentti)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juha Metso, Tunteella liikkeellä - Emotion in motion. Salon taidemuseo, 2016. ISBN 978-952-5830-20-0.
  2. a b Juha Metso Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 13.8.2013.
  3. Jaakko Mäntymaa: Juha Metso menee edelleen tulta päin (haastattelu) Yle Uutiset, kulttuuri. 23.8.2013. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 23.8.2013.
  4. Jaakko Mäntymaa: Juha Metso menee edelleen tulta päin (haastattelu) Yle Uutiset, kulttuuri. 23.8.2013. Yleisradio. Viitattu 23.8.2013.
  5. a b c Juha Metso Kotkan Taiteilijaseura. Viitattu 13.8.2013.
  6. Historia, Valokuvakeskus, viitattu 19.4.2018 (Arkistoitu lähde)
  7. Suvi Ahola: Valokuvaaja Juha Metson talvinen näyttely avattiin Helsingissä (haastattelu) Helsingin Sanomat. 20.5.2014. Helsinki: Sanoma. Viitattu 21.5.2014.
  8. Valtteri Kykkänen, Mari Pekkanen: Afrikkalainen voodoo esittäytyy Juha Metson kuvissa Yle, Uutiset. 30.9.2014. Yle.fi. Viitattu 3.10.2014.
  9. Yrttiaho, Tuomo: Dokumentti luontokuvaaja Hannu Hautalasta tekee saman kuin hyvä luontokuva. Helsingin Sanomat, 24.3.2022. tilaajille.
  10. Veera Laine: Yksityiselämän suoja ulottuu valokuviin. Helsingin Sanomat, 10.12.2019, s. B 12.
  11. Maria Seppälä: Venäläisten Viipurissa. Helsingin Sanomat, 30.11.2019, s. C 6.
  12. Mika Lahdensivu: Pörssiromahduksesta vuoden lehtikuva Taloussanomat, Digitoday. 8.3.2001. Sanoma News. Viitattu 13.8.2013.
  13. Kanerva Jalarvo: Juha Metso voitti vuoden henkilökuva -palkinnon (haastattelu) Kymen Sanomat, kulttuuri. Sanoma Oy. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 7.3.2014.
  14. Malline:Verkkoviite Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9499568
  15. Juha Metso palkittiin Suursaaren kuvaamisesta Yle Uutiset, Kymenlaakso. 9.2.2011. Yle. Viitattu 4.10.2014.
  16. Kotka-palkinto valokuvataiteilija Juha Metsolle Kotka merikaupunki. 16.7.2014. Kotkan kaupunki. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 1.10.2014.
  17. Malline:Verkkoviite Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006441488.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]