Juan de Zumárraga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juan de Zumárraga

Juan de Zumárraga (14683. kesäkuuta 1548) oli espanjalainen prelaatti ja Meksikon ensimmäinen piispa vuodesta 1528. Meksikon piispan arvon Zumárraga sai suoraan Kaarle V:ltä toimittuaan Baskimaassa tarmokkaasti noitia vastaan. Zumárraga oli baski.

Vuonna 1547 fransiskaani Juan de Zumárraga nimitettiin Meksikon arkkipiispaksi, mutta tieto siitä ei saavuttanut piispa Zumárragaa ennen hänen kuolemaansa. Zumarragalla oli virallinen protector de los indios -asema, josta syystä hänellä oli jatkuvia riitoja Uuden Espanjan ensimmäisen Real Audiencian, ja etenkin sen presidentin, pahamaineisen Nuño de Guzmánin kanssa. Vuosina 1536–1543 Zumárragalla oli apostolisen inkvisitorin oikeudet. Zumárraga oli kiinnostunut Erasmus Rotterdamilaisen ajatuksista. Zumárraga perusti Tlatelocolcoon koulun intiaaneja varten. Koulun johtajaksi hän nimitti fransiskaani Bernardino de Sahagúnin, jonka aikana koulun oppilaat ylsivät huomattaviin oppisaavutuksiin. Zumárraga kustansi omista varoistaan uskonnollista kirjallisuutta, myös katkismuksia, joista tunnetuin on dominikaani Pedro de Córdoban ja hänen munkkiveljiensä kirjoittama ja nahuatliksi kääntämänsä Doctrina cristiana para instrucción de los indios.

Vuoden 1543 toukokuun ensimmäisenä päivänä Kaarle V päiväsi valtaustoimiin liittyvän ohjekirjeen, joka oli osoitettu Juan de Zumárragalle. Kirjeen sisällys, vaikka se olikin kirkonmiehelle annettu suositus, jota kuitenkin oli viisasta noudattaa, poikkeaa huomattavasti kahdeksan vuotta aikaisemmin Cortésille annetusta määräyksestä. On mahdollista, että vuonna 1542 voimaan tulleiden ns. Uusien Lakien hillitsevä vaikutus näkyy kuninkaan Meksikon ensimmäiselle piispalle, Juan de Zumárragalle lähettämässä kirjeessä.

Kuninkaan Zumárragalle antamiin ohjeisiin on piilotettuna requerimienton sanoma. Tosin nyt vaaditaan neuvotteluja ja tehdään sopimuksia. Sopimukset edellyttävät ikuista ystävyyttä. Kysymys vahingosta ja pahennuksesta jää avoimeksi, sillä sanonta “jos jokin espanjalainen tai alamaisemme aiheuttaisi heille vahinkoa tai pahennusta ilman lupaa tai vastoin tahtoamme”, ei luvannut hyvää sopimuksen tehneiden intiaanien tulevaisuudelle. Kuninkaalle jäi oikeus antaa lupia vahingontekoon ja pahennuksen aiheuttamiseen. Kuninkaan ja mahdollisen vahingontekijän tahto ja halu saattoivat poiketa tosistaan kenenkään voimatta siihen puuttua.

Piispa Juan de Zumárraga kuoli kesäkuun 3. päivänä 1548. Vuotta ennen hänen kuolemaansa oli Meksikon Kaupungissa ilmestynyt painosta hänen laaja Regla Cristiana Breve -teoksensa. Sen vuonna 1951 ilmestyneessä painoksessa on 523 sivua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zumárraga, Juan de; Regla cristiana breve. Editorial Jus Meksiko 1951.
  • Martínez, José Luis; Documentos cortesianos. Meksiko 1990.
  • Mendieta, Gerónimo de; Historia eclesiastica indiana. Meksiko 1993.