Joutilaan mietteitä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joutilaan mietteitä (jap. 徒然草, Tsurezuregusa) on Yoshida Kenkōn kirjoittama mietelmäteos. Sen tarkkaa kirjoittamisajankohtaa ei tiedetä, mutta se on pääosiltaan kirjoitettu vuosina 1330-1331. Tyylistä päätellen teoksen alkuosa on saattanut syntyä useitakin vuosia aikaisemmin.[1] Kenkō ryhtyi buddhalaismunkiksi 1310-luvun alkupuolella ja teos sisältää luultavasti näinä varhaisina munkkivuosina kirjoitettuja jaksoja.[2]

Joutilaan mietteitä edustaa zuihitsu-tyyliä, eli kirjallisuutta, joka on kirjoitettu spontaanisti.[3] Teos sisältää johdannon ja 243 mietelmää, joiden pituus vaihtelee muutamasta rivistä aina muutamaan sivuun. Kirjoitusten numerointi ja jako on myöhempää perua ja voidaan jäljittää 1600-luvulle asti. Alkuperäinen nimi tulee teoksen johdannosta:

つれづれなるまゝに、日暮らし、硯にむかひて、心にうつりゆくよしなし事を、そこはかとなく書きつくれば、あやしうこそものぐるほしけれ。

Tsurezurenaru mama ni, hikurashi, suzuri ni mukaite, kokoro ni utsuriyuku yoshinashigoto wo, sokowakatonaku kakitsukureba, ayashū koso monoguruoshikere.

Kai Niemisen suomentamana:

Tuntuu kuin jokin merkillinen hulluus minua vaivaisi: istun päiväkausia joutilaana mustekiveni ääressä ja vailla vasituista aikomusta kirjoittelen muistiin mielessäni ajelehtivia joutavia mietteitä.

Missä つれづれ (tsurezure) tarkoittaa "ei ole mitään tekemistä".

Joutilaan mietteitä sisältää erilaisia pohdiskeluja, toteamuksia, huomioita ja anekdootteja. Aiheet vaihtelevat laajasti sisältäen mm. jonkun sanan tai tavan selityksiä, kertomuksia menneistä tapahtumista, moraalisia valistuksia ja tunnelmallisia kirjoituksia. Teoksen näennäinen ristiriitaisuus tosikkomaisten hartaiden mietteiden sekä humoristisen, satiiristen ja yhteiskuntakriittisten huomioiden välillä selittyy, kun ajattelee kirjoittajan elämänkokemuksen myötä kypsyneen ja muuttuneen toisaalta resignoituneemmaksi, toisaalta suvaitsevammaksi.[4]

Kenkō kiteytti mietteisiinsä tarkka-aistisesti japanilaisen estetiikan periaatteet ja lisäsi niihin paljon kiinalaista taolais-zeniläistä ajattelua. Vaikka hän ei itse luonut varsinaisesti mitään uutta teoriaa, ja vaikka Joutilaan mietteitä on hajanainen ja paradoksaalinen mietekokoelma, se on ollut merkittävä lähde myöhemmälle japanilaiselle estetiikan tietoisuudelle.[5]

Teos kirjoitettiin poliittisesti hyvin epävakaina aikoina. Kenkōn filosofia heijastelee muutosten ja epävarmuuden ajalle ominaisia tunnelmia, mutta päivänpoliittisia tapahtumia se ei käsittele lainkaan. Kenkōn käyttämä ironia kohdistuu yhtälailla häneen itseensä kuin muihinkin ihmisiin.[6]

Joutilaan mietteitä on täynnään viittauksia klassikoihin, kuten Genjin tarinaan, Kungfutsen Keskusteluihin, Japanin hovirunouteen ja Zhuangzin kirjaan. Myös kaksi muuta zuihitsu-genren teosta mainitaan; Sei Shōnagonin Päänaluskirja (Makura no sōshi) ja Kamo no Chōmein Hōjōki.[7]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kenkō, Yoshida: Joutilaan mietteitä. Suom. Kai Nieminen. Kurki-kirja. Helsinki: Tammi, 1978 (3. korjattu painos 1999). ISBN 951-30-4412-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kai Niemisen artikkeli Japanin kieli ja kirjallisuus teoksessa Japanin kulttuuri. Toim. O. K. Fält, K. Nieminen, A. Tuovinen & I. Vesterinen. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12746-2.
  • Kai Niemisen esittely teoksessa Kenkō, Yoshida: Joutilaan mietteitä. (Tsurezuregusa). Suom. Kai Nieminen. Helsinki: Tammi, 1978. ISBN 951-30-4412-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nieminen 1978, s. 5
  2. Nieminen 1994, s. 358
  3. Nieminen 1978, s. 6
  4. Nieminen 1994, s. 348
  5. Nieminen 1994, s. 348-349
  6. Nieminen 1978, s. 5-6
  7. Nieminen 1978, s. 6-7
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Tsurezuregusa