Jouko Puhakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Ralliautoilija Jouko Puhakasta on eri artikkeli.
Palkittuja näytelmäkirjailijoita vuonna 1969: Jouko Puhakka (vas.), Juhani Peltonen, Lauri Leskinen ja Paavo Haavikko.

Jouko Yrjö Puhakka (5. toukokuuta 1922 Kontiolahti4. helmikuuta 2002 Joensuu) oli pohjoiskarjalainen kirjailija. Hän on tunnettu nuortenkirjoistaan, kalastustarinoistaan ja näytelmistään, erityisesti 1960-luvun lopun maaltamuuttoa kuvaavasta näytelmästä Hyvästi, Mansikki (1969), jonka kantaesitys oli Joensuun kaupunginteatterissa. Pro Finlandia -mitalin hän sai 1972.

Ennen kirjailijanuraansa hän toimi muun muassa myllärinä ja ammattikalastajana muun muassa Höytiäisellä. Hän osallistui 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan ja haavoittui sodassa.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit ja kertomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalatulet (1958)
  • Vaskentakoja (1961)
  • Kaupunkiin (1963)
  • Sodan satuttamat (1967)
  • Takametsien evankeliumi (1973)
  • Ukkoahvenia, kalaukkoja, tuulasöitä (1975)
  • Tietäjä (1978)
  • Niko Surakan vapaussota (1985)
  • Haavilla ja haulikolla (1994)

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Järveltä ikuisuuteen (1968)

Nuortenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaiskunkallio kestää (1959)
  • Poika ilman paitaa (1963)
  • Jyrkänpuron lohitarhurit (1964)
  • Huippumaileri (1965) (viroksi Tippmailer, 1973)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hyvästi Mansikki (1969)
  • Pois alta -akkavalta (1970)
  • Kesämökkihöperöt (1971)
  • Väinämöisen naimapuuhat (1973)
  • Vaskentakoja (1974)
  • Akat asialla (1976)
  • Miettis-Kallen kuolintanssi (1978)
  • Perintö (1979)
  • Vähäsyrjän seksus (1981)
  • Kesälystit Lempilässä (1992)

Äänikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haavilla ja haulikolla (1995)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]