Josef Bürckel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Josef Bürckel

Josef Bürckel (30. maaliskuuta 1895 Lingenfeld, Germersheim28. syyskuuta 1944 Neustadt an der Weinstraße, Reininmaa) oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen poliitikko ja puolueen piirijohtaja (Gauleiter) ja natsi-Saksan valtiopäivien Reichstagin jäsen.

Bürckel oli kansallissosialistisen puolueen vuodesta 1925, ja entinen koulumestari tuli alueensa Gauleiteriksi 1934. 13. maaliskuuta 1938 Bürckel nimitettiin puolueen Anschluss ia suunnittelevaan siipeen (Itävallan liittäminen Saksaan). 23. huhtikuuta 1938 – 31. maaliskuuta 1940 hän työskenteli valtakunnankomissaarina Itävallassa, joka oli liitetty Saksaan. Hän johti ingraatiopoliitiikkaa ja osallistui Itävallan muuttamiseen Ostmarkiksi, joka oli poliittisesti ja taloudellisesti osa Saksaa. Bürckel palveli Wienin Gauleiterina ja kuvernöörinä 30. tammikuuta 1939 – 7. elokuuta 1940 ja työskenteli Saksaan yhdistämisen parissa sekä järjesti juutalaisvainoja ja heidän omaisuutensa takavarikointeja.

Gauleiter-uransa jälkeen Bürckel siirtyi palvelemaan Lothringenin siviilihallintoon ja vuodesta 1941 hän oli kuvernöörinä Westmarkissa, 9. marraskuuta 1937 hänestä tuli myös ryhmänjohtaja (Gruppenführer) SS:ään ja Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin henkilökuntaan. Vuonna 1944 hän sai Saksan ansioristin, Puolueen korkeimman kunniamerkin, sille tekemistään palveluksista.

Bürckel ja hänen vaimonsa kuolivat syyskuussa 1944, ilmeisesti oman käden kautta, vaikka on ollut epäilyksiä, että heidät olisi Adolf Hitlerin murhayrityksen jälkeen surmattu valtataistelun seurauksena.