José Mourinho
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | José Mário dos Santos Mourinho Félix | |
| Syntymäaika | 26. tammikuuta 1963 (ikä 49) | |
| Syntymäpaikka | Setúbal, Portugali | |
| Pituus | 179 senttimetriä | |
| Lempinimi | The Special One | |
| Seura | ||
| Seura | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1980–1982 1982–1983 1983–1985 1985–1987 |
16 (2) 16 (2) 35 (1) 27 (8) |
|
| Valmennusura | ||
| 2000 2001–2002 2002–2004 2004–2007 2008–2010 2010– |
||
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
||
José Mourinho (s. 26. tammikuuta 1963 Setúbal, Portugali) on portugalilainen jalkapallovalmentaja. Hän toimii Espanjan Primera Divisiónissa pelaavan Real Madridin päävalmentajana.
Mourinhoa pidetään yleisesti yhtenä 2000-luvun parhaista jalkapallovalmentajista. Hän johti Porton perättäisinä vuosina UEFA Cupin ja Mestarien liigan voittoon. Mourinho on myös voittanut kolme perättäistä pääsarjamestaruutta Portossa, Chelseassa ja Interissä. Hänet tunnetaan erityisesti suorapuheisista ja itsevarmoista lausunnoistaan.
Tammikuussa 2011 Mourinho sai ensimmäistä kertaa myönnetyn FIFAn vuoden valmentaja -palkinnon.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perhe
Mourinho on kuuluisan maalivahdin José Félix Mourinhon poika. Hän varttui Portugalin Setubalissa ja on aina kannattanut Vitória Setubalia. Mourinhon perhe hyötyi Portugalin sotilasjuntan hallinnosta.[2]
Hän ei onnistunut luomaan ammattilaisuraa pelaajana. Mourinho on suorittanut yliopistotutkinnon liikuntatieteissä. Hän on naimisissa ja kahden lapsen isä.
[muokkaa] Valmentajaura
[muokkaa] Alkuvuodet
Mourinho aloitti uransa työskentelemällä Estrelan ja Vitórian palveluksessa. Myöhemmin hän työskenteli Bobby Robsonin tulkkina Sportingissa ja Portossa. Vuonna 1996 Mourinho seurasi Robsonia Barcelonaan. Robsonin lähdettyä Barcelonasta hän työskenteli myös seuran uuden päävalmentajan Louis van Gaalin alaisuudessa.
Vuonna 2000 Mourinho nimettiin Benfican päävalmentajaksi. Hän kuitenkin erosi tehtävästään nopeasti ajauduttuaan erimielisyyksiin seurajohdon kanssa. Seuraavaksi kaudeksi Mourinho otti pestin Leirian päävalmentajana. Hän onnistui nostamaan seuran peräti neljänneksi Portugalin pääsarjassa superliigassa vaatimattomista odotuksista huolimatta.
[muokkaa] Porto
Tammikuussa 2002 Mourinho siirtyi Porton päävalmentajaksi. Hänen johdollaan seura sijoittui kolmanneksi pääsarjassa keväällä 2002. Seuraavalla kaudella Mourinho johdatti Porton pääsarjamestaruuteen sekä Portugalin cupin ja UEFA Cupin voittoon. Tästä seuraavalla kaudella hän auttoi seuran toiseen perättäiseen pääsarjamestaruuteen ja Mestarien liigan voittoon.
Ennen Mestarien liigan voittoa Mourinho oli saanut tappouhkauksia, eikä siksi mennyt korokkeelle pelaajien kanssa juhlimaan.[2]
[muokkaa] Chelsea
Chelsean manageriksi Mourinho tuli kesällä 2004. Hän johdatti seuran pääsarjamestaruuteen heti ensimmäisellä kaudellaan. Seuraavalla kaudella Mourinho auttoi Chelseaa uusimaan mestaruuden. Hän saavutti seurassa myös kaksi Englannin liigacupin voittoa ja yhden FA Cupin voiton. Menestyksestä huolimatta huhuttiin Mourinhon ja Chelsean omistajan, venäläisen oligarkin Roman Abramovitšin huonoista väleistä ja heikohkosti alkanut kausi 2007–2008 kiihdytti huhuja. Lopulta 20. syyskuuta 2007 ilmoitettiin seuran johtokunnan ja Mourinhon yhdessä päättäneen tämän eroamisesta.[3]
Chelsea-potkujen jälkeen Mourinhoa povattiin muun muassa Bayern Münchenin ja Barcelonan tulevaksi päävalmentajaksi. Maaliskuussa 2008 huhut portugalilaisen siirtymisestä italialaisseura Internazionalen peräsimeen kiihtyivät, kun Roberto Mancini ilmoitti jättävänsä seuran kauden jälkeen. Huhtikuussa 2008 Meksikon jalkapalloliitto tiedotti, että se olisi halukas palkkaamaan Mourinhon Meksikon maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi.[4]
[muokkaa] Internazionale
Kesäkuussa 2008 hän allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Interin kanssa.[5] Mourinhon ensimmäinen mestaruus Italiassa sinetöityi kaksi kierrosta ennen Serie A:n loppua, kun Inter kaatoi Sienan 3-0 ja ainoa uhkaaja Milan hävisi Udineselle 2-1.[6] Keväällä 2009 useat jalkapalloiluun keskittyvät lehdet uutisoivat Mourinhon mahdollisesta siirtymisestä espanjalaisseura Real Madridin peräsimeen.[7]
Keväällä 2010 Mourinhosta tuli ensimmäinen manageri joka johdattanut kolme eri seuraa Mestareiden liigassa neljän parhaan joukkoon. Huhtikuun lopulla hän johdatti Internazionalen Mestarien liigan finaaliin 38 vuoden tauon jälkeen. Mourinhon johdolla Inter voitti kotimaassaan viidennen perättäisen pääsarjamestaruuden sekä lisäksi Coppa Italian, joka jätti joukkueelle mahdollisuuden historialliseen triplamestaruuteen voittamalla 22. toukokuuta 2010 pelattavassa Mestarien liigan loppuottelussa Bayern Münchenin. Inter voitti lopulta ottelun Diego Militon maaleilla 2-0 ja teki seurahistoriaa saavuttamalla "triplan". Mourinho nousi Mestarien liigan voiton myötä Ernst Happelin ja Ottmar Hitzfeldin joukkoon Mestarien liigan/Euroopan Cupin kahdessa eri seurassa voittaneena valmentajana.[8]
Loppuottelun jälkeisissä lehdistöhaastatteluissa Mourinho totesi jättävänsä Interin ja mainitsi myös siirtyvänsä Real Madridin peräsimeen.[9] Lehtitiedot olivat myös jo pitkään yhdistäneet hänet espanjalaisseuran uudeksi päävalmentajaksi.[10]
[muokkaa] Real Madrid
Toukokuussa Real Madrid ilmoitti erottavansa valmentaja Manuel Pellegrinin ja haluavansa tilalle Mourinhon. 28. toukokuuta 2010 seurojen puheenjohtajat pääsivät yhteisymmärrykseen Mourinhon siirtymisestä Madridiin.[11][12] Mourinhon ensimmäinen pokaali Realin valmentajana varmistui 20. huhtikuuta, kun joukkue voitti Copa del Reyn finaalissa FC Barcelonan jatkoajalla 1-0. Cupin mestaruus oli Realin ensimmäinen 18 vuoteen. [13]
[muokkaa] Kotiottelut
Mourinhon ennätyksellinen, yli yhdeksän vuoden mittainen tappiottomien kotiotteluiden sarja katkesi 2. huhtikuuta 2011, kun Sporting Gijón yllätti Mourinhon valmentaman Real Madridin 0-1. [14] Edellisen kerran Mourinhon joukkue oli hävinnyt kotonaan 23. helmikuuta 2002, kun hänen valmentamansa FC Porto hävisi Beira-Marille 2-3.[15]
Ennen kauden 2010–2011 alkua tappiottomien kotiotteluiden putki oli 136 ottelua, joka koostuu: 38 (V36–T2) ottelua Portossa, 60 (V46–T14) ottelua Chelseassa ja 38 (V29–T9) ottelua Internazionalessa.
[muokkaa] Saavutukset
Porto:
- Portugalin pääsarjamestaruus (2): 2002–2003, 2003–2004
- Portugalin cup (1): 2002–2003
- UEFA Cup (1): 2002–2003
- Mestarien liiga (1): 2003–2004
- Portugalin supercup (1): 2003
Chelsea:
- Englannin pääsarjamestaruus (2): 2004–2005, 2005–2006
- FA Cup (1): 2006–2007
- Englannin liigacup (2): 2004–2005, 2006–2007
- FA Community Shield (1): 2005
Internazionale:
- Italian pääsarjamestaruus (2): 2008–2009, 2009–2010
- Italian cup (1): 2009–2010
- Mestarien liiga (1): 2009–2010
- Italian supercup (1): 2008
- Henkilökohtaiset palkinnot:
- Portugalin liigan vuoden valmentaja (2): 2003, 2004
- Valioliigan vuoden valmentaja (2): 2005, 2006
- Oscar del Calcio (2): 2009, 2010
- Serie A:n paras valmentaja (Panchina Albo d'Oro): 2010
- IFFHS:n vuoden seurajoukkuevalmentaja (3): 2004, 2005, 2010
- UEFAn vuoden valmentaja (4): 2003, 2004, 2005, 2010
- BBC Sportin vuoden valmentaja: 2004
- La Gazzetta dello Sportin vuoden mies: 2010 [16]
- Onze d'Or vuoden valmentaja: 2005
- FIFAn vuoden valmentaja: 2010
- World Soccerin vuoden valmentaja (3): 2004, 2005, 2010
- Miguel Muñoz -palkinto (1): 2011
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Mourinhosta Vuoden valmentaja
- ↑ a b 5 faktaa. Ilta-Sanomat, 2010, nro 22.5., s. 51.
- ↑ BBC Sport: Mourinho makes shock Chelsea exit (Luettu 20. syyskuuta 2007)
- ↑ Mourinho, Lippi ja Scolari Meksikon valmentajaehdokkaina
- ↑ Mourinho named Inter coach
- ↑ Inter siegt zur Feier
- ↑ Jose Mourinho favourite to be Real Madrid manager
- ↑ Inter kämpft sich in Unterzahl ins Endspiel
- ↑ I Am Leaving Inter & Joining Real Madrid - Jose Mourinho Goal. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Deja el Inter y se va al Madrid Marca. Viitattu 23.5.2010.
- ↑ Moratti e Perez, accordo per Mourinho FC Internazionale Milano. Viitattu 28.5.2010.
- ↑ Mourinho, new Real Madrid coach Real Madrid CF. Viitattu 29.5.2010.
- ↑ Ronaldo Realin sankari trillerimäisessä El Clasicossa MTV3.fi. Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Real Madridille shokkihoitoa: Mourinholle historiallinen kotitappio MTV3.fi Viitattu 21.4.2011.
- ↑ Inter Coach Jose Mourinho Aiming For 150th Consecutive Unbeaten Home League Match Against Roma Goal. Viitattu 2.11.2010.
- ↑ Mourinho considerado o "Homem do Ano"
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Profiili Football Database -sivustolla (englanniksi)
| Edeltäjä: Şenol Güneş Josep Guardiola |
UEFA:n vuoden valmentaja 2003, 2004, 2005 2010 |
Seuraaja: Frank Rijkaard - |
| Edeltäjä: Carlo Ancelotti Josep Guardiola |
Mestarien liigan voittanut valmentaja 2004 2010 |
Seuraaja: Rafael Benítez Josep Guardiola |
| Edeltäjä: Cesare Prandelli |
Oscar del Calcio 2009, 2010 |
Seuraaja: - |
| Edeltäjä: Massimiliano Allegri |
Albo Panchina d'Oro 2009/10 |
Seuraaja: - |
| Edeltäjä: Jupp Heynckes |
Benfican päävalmentaja 9–12/2000 |
Seuraaja: Toni |
| Edeltäjä: Octávio Machado |
Porton päävalmentaja 1/2002–2004 |
Seuraaja: Luigi Del Neri |
| Edeltäjä: Claudio Ranieri |
Chelsean päävalmentaja 2004–9/2007 |
Seuraaja: Avram Grant |
| Edeltäjä: Roberto Mancini |
Internazionalen päävalmentaja 2008–2010 |
Seuraaja: Rafael Benítez |
| Edeltäjä: Manuel Pellegrini |
Real Madridin päävalmentaja 2010– |
Seuraaja: - |
| Vuoden pelaaja: | 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 C. Ronaldo |
2009 |
2010 |
| Vuoden maalivahti: | 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
| Vuoden puolustaja: | 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
| Vuoden keskikenttäpelaaja: | 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
| Vuoden hyökkääjä: | 1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 van Nistelrooy |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 C. Ronaldo |
2009 |
2010 |
| Vuoden valmentaja: | 1998 Lippi |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 del Bosque |
2003 |
2004 Benítez |
2005 Benítez Gazzajev |
2006 Ramos Rijkaard |
Sivulta puuttuu