Jorma Ruissalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jorma Valter Ruissalo (30. tammikuuta 1912 Tampere3. kesäkuuta 2006 Jyväskylä) oli suomalainen pikaluistelija. Seuratasolla hän edusti Tampereen Pyrintöä.

Ruissalo sijoittui Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa 1936 500 metrillä kahdeksanneksi.[1] Yleisluistelun Suomen-mestaruuskilpailuissa 1931 hän voitti 500 metrillä matkakohtaisen Suomen mestaruuden. Yleisluistelun MM-kilpailuissa hän sijoittui vuonna 1931 yhdeksänneksi ja vuonna 1936 31:nneksi. Yleisluistelun EM-kilpailuissa 1935 hän oli 13:s.[2]

Asepalveluksensa jälkeen Ruissalo toimi Tampereella poliisina. Välirauhan aikaan 1941 hän suoritti Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon. Sotien jälkeen hän siirtyi SOK:n palvelukseen Vaajakosken tehtaille sosiaalipäälliköksi.[3]

Ruissalo kuoli Vaajakoskella 3. kesäkuuta 2006, 94-vuotiaana.[1] Hän oli mm. Ebba Fromin ohella viimeisiä elossa olleita, ennen toista maailmansotaa olympiakisoissa kilpailleita suomalaisurheilijoita.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jorma Ruissalo Bio, Stats and Results
  2. Jorma Ruissalo
  3. 50 vuotiaita - Jorma Ruissalo. Helsingin Sanomat, 30.1.1962, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.11.2021.
  4. http://www.hs.fi/paivanlehti/urheilu/Vanhimmat+olympiak%C3%A4vij%C3%A4t/a1358401107068
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.