Jonathan Littell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jonathan Littell
Jonathan Littell  2007
Jonathan Littell 2007
Syntynyt 10. lokakuuta 1967
New York, Yhdysvallat
Ammatit kirjailija
Kansallisuus Yhdysvallat, Ranska
Äidinkieli englanti
Tuotannon kieli ranska, englanti
Tunnustukset Goncourt-palkinto,
Ranskan akatemian kirjallisuuspalkinto
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jonathan Littell (s. 10. lokakuuta 1967 New York Yhdysvallat) on kaksikielinen (englanti, ranska) kirjailija, joka asuu Barcelonassa Espanjassa.[1] Hänellä on Yhdysvaltojen ja Ranskan kaksoiskansalaisuus, ja hän on taustaltaan juutalainen. Hänen ranskaksi kirjoittamansa teos Hyväntahtoiset (Les Bienveillantes) (2006) on saanut kaksi merkittävää ranskalaista kirjallisuuspalkintoa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Littellin isä on kirjailija Robert Littell. Vaikka Littellin isovanhemmat olivat Puolasta 1800-luvun lopulla Yhdysvaltoihin emigroituneita juutalaisia,[2] hän ei luonnehdi itseään juutalaiseksi, vaan on sanonut: "minulle juutalaisuus on pikemminkin historiallinen tausta".[3] Hän opiskeli Yalen yliopistossa ja suoritti bachelor tutkinnon 1989.[4]

Littell muutti Ranskaan kolmevuotiaana mutta kävi koulua Yhdysvalloissa 13–16-vuotiaana, minkä jälkeen hän palasi Ranskaan suorittamaan ylioppilastutkintoa. Sen jälkeen hän jatkoi taas opintoja Yhdysvalloissa. Vuosina 1994–2001 hän työskenteli kansainvälisen humanitaarisen järjestön Action Contre la Faim palveluksessa. Hän johti järjestön tehtävää Tšetšeniassa. Tammikuussa 2001 hän joutui siellä väijytykseen, jossa hän itse loukkaantui lievästi ja Médecins Sans Frontières -järjestön Kenny Gluck kaapattiin kuukaudeksi.[5]

Littell sai Ranskan kansalaisuuden maaliskuussa 2007, ja perusteena myöntämiselle Ranskan viranomaiset käyttivät lauseketta, jonka mukaan ranskantaitoinen, jonka "saavutukset edistävät Ranskan kunniaa" saa kansalaisuuden, vaikka ei täyttäisi vaatimusta asumisesta Ranskassa yli puolet vuodesta. Hänellä on myös Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisuus.[6] Hän muutti perheineen kirjan nostattamaa hälyä pakoon Barcelonaan Espanjaan, jossa hän viettää eristynyttä elämää pitämättä yhteyttä julkisuuteen tai kirjallisuuspiireihin ja kieltäytymällä haastatteluista.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Littell kirjoitti romaaninsa Hyväntahtoiset ranskaksi, ja se ilmestyi Ranskassa 2006. Romaani kertoo toisen maailmansodan itärintamasta sanavalmiin SS-upseerin Maximilien Auen kuvitteellisten muistelmien kautta.[7]

Les Bienveillantes sai 2006 Goncourt-palkinnon ja Ranskan akatemian suuren romaanipalkinnon ja on ollut ehdokkaana moniin muihin ranskalaisiin kirjallisuuspalkintoihin. Kritiikit ovat yleensä olleet hyviä, ja kirjaa myytiin puolessatoista kuukaudessa 280 000 kappaletta.[8] Joillekin kriitikoille teos on moraalitonta väkivaltapornoa, mutta osa näkee sen osoittavan, kuinka helposti ihminen voi muuttua ympäristönsä vaikutuksesta joukkomurhaajaksi.[9]

Littellin aiempi teos kyberpunk-romaani Bad Voltage (1989) kertoo puoli-ihmissankarista Lynxistä joka asuu tulevaisuuden Pariisissa. Monet tapahtumista sattuvat Pariisin katakombeissa. Kirjassa on myös erikoinen liite, jossa hän kertoo millaista musiikkia hän kuunteli teosta kirjoittaessaan. Littell itse pitää teosta niin surkeana, että "sitä ei lasketa" hänen teoksiinsa. [10] Lisäksi Littell on julkaissut 70-sivuisen yksityiskohtaisen, lähteistetyn raportin Venäjän federaation turvallisuuselimistä ja niiden historiasta. Teos on luettavissa internetissä[11]

Israelista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2008 Littell syytti Haaretz-lehden haastattelussa Israelia, että se on käyttänyt holokaustia poliittisiin tarkoituksiin, ja hän vertasi Israelin toimia miehitetyillä alueilla natsien tekemisiin ennen toista maailmansotaa: "Jos Israelin hallitus antaisi sotilaiden tehdä pahoja asioita, he tekisivät. Kaikki sanovat: 'katso miten saksalaiset kohtelivat juutalaisia jo ennen holokaustia: leikkasivat parrat, nöyryyttivät heitä julkisesti, pakottivat heitä siivoamaan kadut.' Samaa tapahtuu miehitysalueilla joka päivä. Joka kirottu päivä." Hän on kuitenkin myös sanonut, että "emme todellisuudessa voi verrata noita kahta" eikä tarkentanut, miten hänen mielestään Israelin hallitus käyttää holokaustia poliittisiin tarkoituksiin. Littell ei puhu hepreaa eikä arabiaa, ja on käynyt Israelissa kerran yksitoistavuotiaana.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Littel est devenu français, Le Figaro 9.3.2007. (ranskaksi)
  2. a b Johanna Kippo: Salinger-syndrooma vai julkisuustemppu?. (Tämän lähteen mukaan isovanhemmat venäjänjuutalaisia emigrantteja) Helsingin sanomat, 30.10.2008, s. C1.
  3. a b Assaf Uni: The executioner's song Haaretz. Viitattu 30.10.2008. (englanniksi)
  4. Best-selling author helps student from Chechnya attend Alfred University Alfred University News. Viitattu 30.10.2008. (englanniksi)
  5. Humanitarian agencies suspend operations in Chechnya after kidnapping of aid worker Prague Watchdog. Viitattu 30.10.2008. (englanniksi)
  6. Jonathan Littell sai Ranskan kansalaisuuden, International Herald Tribune (englanniksi)
  7. Mark Landler: Writer’s Unlikely Hero: A Deviant Nazi The New York Times. Viitattu 30.10.2008. (englanniksi)
  8. Charles Bremner: France falls in love with American's Nazi Novel The Times. Viitattu 30.10.2008. (englanniksi)
  9. Johanna Kippo: Arvoituksellinen Jonathan Littell ravistelee holokaustikeskustelua. Helsingin sanomat, 30.10.2008, s. C1.
  10. Pekka Hakala: Tšetšenia opetti kirjailijalle ihmisen julmuutta Helsingin Sanomat. 21.1.2007. Viitattu 30.10.2008.
  11. The Security Organs of the Russian Federation, A Brief History 1991–2005, 2006, Psan Publishing House 2006 (e-kirja Post-Soviet Armies Newsletter)