Jokivalaidensukuiset valaat
Wikipedia
| Jokivalaidensukuiset valaat | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinanjokidelfiini (Lipotes vexillifer) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Heimot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
| |
Jokivalaidensukuiset valaat (Platanistoidea) kuuluvat valaiden (Cetacea) lahkon hammasvalaisiin (Odontoceti). Viimeisimmän luokittelun mukaan lahkoon kuuluu neljä eri sukua, joissa kussakin on yksi laji.[1]
Jokivalaat elävät makeavetisissä joissa. Laplatandelfiini (Pontoporia blainvillei) elää valtameressä jokisuistoissa. Se on kuitenkin luokiteltu jokivalaaksi, eikä delfiinin sukuisiin valaisiin (Delphinoidea). Kaikilla jokivalailla on pitkä ja suippo kuono. Suurin jokivalaista on Amazonissa elävä amazoninjokidelfiini. Kaikki lajit ovat uhanalaisia. Suurin populaatio on gangesinvalaalla, noin 1 100 yksilöä. Myös amazoninjokidelfiinillä on vakaa populaatio.
[muokkaa] Taksonomia
Jokivalaisiin (heimo Platanistidae) kuuluvat gangesinvalas (Platanista gangetica gangetica) ja Induksessa elävä Platanista gangetica minor. On epäselvää ovatko nämä eri lajeja, vai saman lajin alalajeja. 1970-luvulta niitä pidettiin eri lajeina, Dale W. Rice listasi ne 1998 kuitenkin saman lajin edustajiksi. Molemmat ovat ulkonäöltään samanlaiset. Hampaat ovat näkyvissä jopa suu suljettuna. Ne ovat käytönnössä täysin sokeita ja löytävät ravintonsa kaikuluotaimen avulla. Pääasiallinen ravinto on katkaravut ja pikkukalat.
- Jokivalaat (Platanistidae)
- Platanista
- Gangesindelfiini (Platanista gangetica), Ganges- ja Indusjoissa
- Platanista minor (synonyymi: Platanista gangetica minor)
- Platanista
- Iniinit (Iniidae)
- Inia
- Amazoninjokidelfiini (Inia geoffrensis), Amazonissa
- Lipotes
- Kiinanjokidelfiini (Lipotes vexillifer), Kiinassa Jangtsejoessa (sukupuuttoon kuollut)
- Pontoporia blainvillei
- Laplatandelfiini (Poptoporia blainvillei), Etelä-Amerikan rannikoilla
- Inia
[muokkaa] Lähteet
Veli-Risto Cajander et. al.: Maailman luonto: nisäkkäät 1. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Cajander s. 143

