Joint Application Design

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joint Application Design (JAD) on IBM:n kehittämä menetelmä, jonka avulla yrityksen tuotekehitystiimi, johto sekä käyttäjät työskentelevät keskenään tuotteen suunnittelemiseksi.

JAD:n perustana on monialainen, tarkasti rakenteeltaan määritelty työpaja, johon osallistuu suunnittelijoita eri osastoilta. Yrityksen työntekijöiden lisäksi yhdeksi suunnittelijaksi otetaan mukaan käyttäjä. Työpajaa edeltää projektin määrittelyvaihe, tutkimus ja niin kutsutun työpajan (workshop) valmisteluvaihe. Työpajavaiheen jälkeen tulokset dokumentoidaan myöhempää soveltamista teknistä suunnittelua varten.

JAD:n kehitys IBM:llä lähti alun perin liikkeelle tarpeesta kehittää jokin prosessi, joka toisi käyttäjät ja kehittäjät yhteen luovalla ja innovatiivisella tavalla, joka olisi kuitenkin helppo määritellä toistettavaksi ja paranneltavaksi prosessiksi. Käyttäjien ja kehittäjien tapaamiset olivat hyvä tapa saada laadukasta tietoa käyttäjien vaatimuksista. Nyttemmin JAD on kehittynyt muotoon, jossa suoritetaan työpajoja. Työpajat suunnitellaan ja toteutetaan käyttäen apuna yhdeksän avainkohdan mittaista listaa. JAD:n vahvuuksia ovat poikkitieteellisyys, käyttäjäläheisyys ja riippumattomuus muista käytetyistä tuotekehitysmenetelmistä. Se on helppo sisällyttää perinteiseen tuotekehitysprosessiin, jolloin menetelmä voidaan suorittaa projektien alkupuolella muuttamatta niissä sovellettuja vakiintuneita työskentelytapoja ja niiden rakennetta.

Vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JAD sisältää yhdeksän avainkohtaa:

  • 1. Tunnista projektin tavoitteet ja rajoitteet.
  • 2. Tunnista menestyksen kannalta kriittiset tekijät.
  • 3. Määrittele projektin tuotokset.
  • 4. Määrittele työpajojen ja työpaja-aktiviteettien aikataulut.
  • 5. Valitse osallistujat.
  • 6. Valmistele työpajojen materiaalit.
  • 7. Valmistele työpajojen aktiviteetit ja harjoitukset.
  • 8. Valmistele, tiedota ja kouluta työpajojen osallistujat.
  • 9. Valmistele työpajojen logistiset tarpeet.

Ensimmäisessä kolmessa kohdassa määritellään projekti yleisellä tasolla; tavoitteet, rajoitteet, tuotokset ja tärkeimmät asiat tulee tiedostaa ennen kuin varsinaisia työpajoja suunnitellaan. Projektilla viitataan tässä yhteydessä JAD:n soveltamisprojektiin. Tämän jälkeen projekti aikataulutetaan ja päätetään, ketkä työpajoihin osallistuvat. Osallistujina tulisi olla tuotepäällikkö (tai vastaava henkilö), projektin vetäjä (joka suunnittelee JAD:n), kirjuri (joka kirjaa ja dokumentoi edistymistä ja tuotoksia), tarkkailijat (yleensä tuotekehitystiimin jäsenet, joiden tulee vain hiljaa tarkkailla) sekä työpajoihin osallistuvat kehittäjät ja käyttäjät.

Seuraavissa kohdissa valmistellaan työpajoissa tarvittavat materiaalit sekä työpajoissa suoritettavat tehtävät ja aktiviteetit. Työpajoissa kehittäjät ja käyttäjät yhdessä suorittavat tehtäviä ja jakavat ideoita. Viimeisissä kohdissa tiedotetaan osallistujia ja järjestetään heille tarvittava tieto ja koulutus, jotta he voivat osallistua työpajoihin. Työpajojen logistisilla tarpeilla tarkoitetaan tarvittavien monitoreiden, videotykkien, screenien ja muiden vastaavien järjestämistä tiloihin, joissa työpajat järjestetään. Työpajat tulisi järjestää paikassa, jossa osallistujilla on työrauha ja muutkin ärsykkeet ovat minimaaliset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]