John Tyndall
| John Tyndall | |
|---|---|
.jpg) n. 1885 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1820 Leighlinbridge, Carlow’n kreivikunta, Irlanti |
| Kuollut | 4. joulukuuta 1893 (ikä 73) Haslemere, Englanti |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Marburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Michael Faraday ja Friedrich Stegmann |
| Tutkimusalue | Fysiikka, kokeellinen fysiikka, Lämpösäteily, light scattering (käännä suomeksi) ja Glasiologia |
 Nimikirjoitus |
|
John Tyndall (2. elokuuta 1820 – 4. joulukuuta 1893) oli irlantilainen fyysikko. Hän tutki muun muassa diamagnetismia, magnetismia ja otsonia. Hänen sanotaan olevan ensimmäinen henkilö, joka tutki tietyn alueen ilmakehän saastepitoisuutta. Tutkijantyönsä lisäksi hän toimi opettajana.
Tyndall teki kokeiluja ilmiöstä, jossa lämpösäteily absorboituu molekyylitasolla. Hän kutsui tätä kaloresenssiksi.
Tyndall syntyi Irlannissa köyhään protestanttiperheeseen. Hän työskenteli opiskeluaikoinaan maanmittarina, ja käytti säästönsä tohtorikoulutukseen Marburgin yliopistossa Saksassa.[1]
Vuonna 1859 Tyndall alkoi tutkia ilmakehän kaasujen säteilyominaisuuksia. Hän osoitti että happi, typpi ja vety päästävät lämpösäteilyn lävitseen, kun taas muut kaasut ovat säteilylle läpinäkymättömiä. Hänen kokeistaan selvisi myös että vesihöyry, hiilidioksidi ja otsoni sitovat säteilyä parhaiten, ja näistä etenkin vesihöyry säätelee maapallon pintalämpötilaa.[2]
Tyndall oli lahjakas kirjoittaja, joka onnistui selittämään fysiikkaa tavallisille ihmisille harvinaisen hyvin.[2]
Tyndall meni naimisiin vuonna 1876 paljon itseään nuoremman Louisa Hamiltonin kanssa. Avioliitto oli onnellinen. Louisa avusti miestään myös tämän työssä ja kirjeenvaihdossa. Louisan ilmeinen älykkyys ei kuitenkaan saanut Tyndallia muuttamaan viktoriaaniselle ajalle tyypillisiä mielipiteitään naisista alempiarvoisina olentoina.[3]
Myöhemmällä iällä Tyndall kärsi unettomuudesta, johon hän otti lääkkeenä kloraalihydraattia. Hän kuoli kyseisen lääkkeen yliannostukseen vuonna 1893.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ John Tyndall Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ a b Graham, Steve: John Tyndall Earth Observatory. 1999. Viitattu 25.2.2017.
- ↑ Melinda Baldwin: The life of a physicist in Victorian Britain (arvio kirjasta The Ascent of John Tyndall: Victorian Scientist, Mountaineer, and Public Intellectual. , Roland Jackson, Oxford U. Press, 2018) Physics Today. 2019. Viitattu 10.3.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mike Hulme: On the origin of ‘the greenhouse effect’: John Tyndall’s 1859 interrogation of nature Royal Met. Soc.
| ||||||||||||||||||||||
