John Patrick (näytelmäkirjailija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John Patrick (alkujaan John Patrick Goggin, 7. marraskuuta 1905 Louisville, Kentucky17. toukokuuta 1995 Delray Beach, Florida) oli yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija, jonka pääteoksena pidetään vuonna 1953 kantaesitettyä näytelmää Elokuun teehuone (The Teahouse of the August Moon). Hänelle myönnettiin siitä Pulitzer-palkinto vuonna 1954.

Patrick kirjoitti nelisenkymmentä näytelmää ja vielä useampia käsikirjoituksia elokuviksi, joista Suomessa tunnetaan ehkä parhaiten teokset Kolme kolikkoa lähteessä ja Päivien kimallus.[1] Hän toimi toisena käsikirjoittajana myös George Cukorin ohjaamassa elokuvassa Tytöt, jonka yhdessä pääosassa näytteli suomalainen Taina Elg. Patrickin näytelmistä on Suomessa esitetty Elokuun teehuoneen ohella etenkin Opaali-sarjan komedioita sekä komediaa Hyväsydämiset hupsut.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kentuckyn Louisvillessa syntynyt, vanhempiensa hylkäämä John Patrick Goggin vietti levottoman lapsuuden sijaiskodeissa ja koulukodeissa. 19-vuotiaana Patrick pääsi työhön KPO-radioasemalle San Franciscossa ja avioitui 1925 Mildred Legayen kanssa. Hän kirjoitti toistatuhatta jaksoa radiohupailuun nimeltä Cecil and Sally, jonka ainoat näyttelijät olivat Patrick itse sekä Helen Troy. Vuonna 1937 Patrick kirjoitti radiosovituksia NBC:n sarjaan Streamlined Shakespeare.

Patrickin ensimmäinen teatterinäytelmä oli pienellä budjetilla toteutettu ja lyhyen aikaa Broadwayllä esitetty Hell Freezes Over, jonka ohjasi Joshua Logan. Sen ansiosta Patrick alkoi saada käsikirjoittajan tehtäviä Hollywoodista.

Vuonna 1942 sai kantaesityksensä Patrickin toinen näytelmä The Willow and I, jonka pääosia näyttelivät Martha Scott ja Gregory Peck. Patrick itse oli ensi-illan aikaan Euroopassa American Field Service -järjestön vapaaehtoistehtävissä auttamassa Britannian armeijaa sen lääkintähuollossa. Hän palveli toisen maailmansodan aikana myös Montgomeryn johtamassa 8. armeijassa Egyptissä ja sitten Intiassa ja Burmassa, jossa sai aiheen seuraavaan näytelmäänsä The Hasty Heart. Hän kirjoitti näytelmän laivamatkalla takaisin Yhdysvaltoihin. Siitä tuli suuri menestys ja se sovitettiin 1949 myös elokuvaksi, jonka pääosaa näytteli Ronald Reagan.

Patrickin kaksi seuraavaa näytelmää The Curious Savage (1950, suom. Hyväsydämiset hupsut) ja Lo and Behold (1951) eivät menestyneet yhtä hyvin, mutta hänen vuonna 1953 tekemänsä näytelmäsovitus Elokuun teehuone Vern J. Sneiderin romaanista The Teahouse of the August Moon muodostui suurmenestykseksi ja sai sekä Pulitzer- että Tony-palkinnon. Hän teki näytelmästään elokuvakäsikirjoituksen 1956 ja musikaaliversion Lovely Ladies, Kind Gentlemen vuonna 1970. Vuonna 1955 hän sovitti Han Suyinin tunnetun omaelämäkerrallisen teoksen menestyselokuvaksi Päivien kimallus.

Marraskuussa 1995 yhdeksänkymmentävuotias Patrick löydettiin muovipussiin tukehtuneena asunnostaan. Kuolema tulkittiin itsemurhaksi.[2] John Patrickin kirjallista jäämistöä – käsikirjoituksia, kirjeitä ja kirjastoa – säilytetään Bostonin yliopiston harvinaisten kirjojen osastolla.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hell Freezes Over(1935)
  • The Willow and I (1942)
  • The Hasty Heart (1945)
    • suom. Kuusi toverusta tai Maltiton sydän
  • The Story of Mary Surratt (1947)
  • The Curious Savage (1950)
    • suom. Kummallinen rouva Savage, Kultaiset hullut, Oudot vieraat tai Hyväsydämiset hupsut (suom. Arja Kantele)[3][4]
  • Lo and Behold! (1951)
  • Elokuun teehuone (1953)
  • Good as Gold (1957)
  • Juniper and the Pagans (1959)
  • Everybody Loves Opal(1961)
    • suom. Rakas murhakopla eli Kaikki rakastavat Opaalia[5]
  • It's Been Wonderful (1966)
  • Scandal Point (1967)
  • Everybody's Girl (1968)
  • Love Is a Time of Day (1969)
  • A Barrel Full of Pennies (1970)
  • Lovely Ladies, Kind Gentlemen (1970)
  • Opal Is a Diamond (1971)
    • suom. Opaali on timantti[1])
  • The Savage Dilemma (1972)
  • The Dancing Mice (1972)
    • suom. Tanssivat hiiret[6]
  • Macbeth Did It' (1972)
  • The Enigma (1973)
  • Opal's Baby (1973)
  • Roman Conquest (1973)
  • A Bad Year for Tomatoes (1974)
  • Divorce, Anyone? (1975)
  • Opal's Husband (1975)
  • Noah's Animals (1975)
  • Suicide, Anyone? (1976)
  • People! (1976)
  • Opal's Million Dollar Duck (1976)
  • Girls of the Garden Club (1979)
  • That's Not My Father (1979)
    • suom. Kolme isää

Elokuvakäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Opaali takaa naurut ja hyvän mielen (Arkistoitu – Internet Archive), Kymen Sanomat 8.11.2008. Viitattu 9.10.2014.
  2. Pace, Eric: John Patrick, Pulitzer Winner For 'Teahouse,' Is Dead at 90, The New York Times 9.11.1995.
  3. Westman,Maija-Liisa: Hyväsydämisiä hupsuja (Arkistoitu – Internet Archive), Keskisuomalainen 1.3.2010. Viitattu 9.10.2014.
  4. The Curious Savage, Näytelmäkulma. Viitattu 9.10.2014.
  5. Kokkolan teatterissa neljä ensi-iltaa syksyn aikana, Kaleva 7.9.2004. Viitattu 9.10.2014.
  6. Tanssivat hiiret, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 16.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:John Patrick (dramatist)