John Monash

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Monash

Sir John Monash (27. kesäkuuta 1865 Melbourne8. lokakuuta 1931 Melbourne)[1] oli australialainen insinööri ja kenraali, joka komensi useita australialaisista muodostettuja yksikköjä ensimmäisessä maailmansodassa. Hän tuli tunnetuksi uusien taistelutaktiikoiden soveltamisesta sodan lopussa.

Monashin vanhemmat olivat Itä-Euroopasta Australiaan muuttaneita juutalaisia. Hän opiskeli Melbournen yliopistossa oikeustiedettä, taideaineita ja insinööritekniikkaa.[2] Hän valmistui 1891 insinööriksi ja osallistui eräiden siltojen suunnitteluun.[3] Monash liittyi myös vuonna 1884 Victorian osavaltion kansalaismiliisijoukkojen opiskelijakomppaniaan ja loi itselleen sotilasuran. Insinööritaustansa vuoksi hän palveli pääasiassa tykistössä ja yleni vuoteen 1913 mennessä everstiksi. Maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Monash nimitettiin Egyptissä toimineen australialaisten vapaaehtoisjoukkojen neljännen jalkaväkiprikaatin komentajaksi.[2] Hän komensi prikaatia vuonna 1915 epäonnistuneen Gallipolin maihinnousun aikana. Kesäkuussa 1916 hänet siirrettiin länsirintamalle divisioonankomentajaksi ja ylennettiin samalla kenraalimajuriksi. Monashin divisioona osallistui muun muassa Messinesin ja Passchendaelen taisteluihin. Monash panosti komentajana operaatioiden huolelliseen suunnitteluun ja hän pyrki hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti muita aselajeja sekä tekniikkaa jalkaväen hyökkäysten tukena.[2][1]

Toukokuussa 1918 Monash ylennettiin kenraaliluutnantiksi[3] ja nimitettiin australialaisista muodostetun armeijakunnan komentajaksi William Birdwoodin seuraajana. 4. heinäkuuta käydyssä Hamelin taistelussa Monash sovelsi kehittelemäänsä uutta taktiikkaa, niin sanottua ”rauhanomaista työntymistä”.[2] Siinä maata vallattiin viholliselta vähä vähältä rajoitetuilla ja keskitetyillä yllätyshyökkäyksillä, joissa vihollisen asemaa tulitettiin lyhyen aikaa tykistöllä, konekivääreillä, panssarivaunuilla ja lentokoneilla ennen kuin jalkaväki lähetettiin hyökkäykseen. Menestyksen salaisuus oli eri aselajien yhteistyössä. Lisäksi operaatioiden lyhyyden vuoksi tämä taktiikka toimi paremmin kuin aiemmin käytetyt massiiviset tykistökeskitykset, jotka lähinnä varoittivat vihollista odotettavissa olevasta jalkaväen hyökkäyksestä.[4] Hamelin menestyksen jälkeen Monash kehitteli ideaansa jatkuvasta hyökkäyksestä pidemmälle, ja myös muut brittiarmeijan yksiköt omaksuivat tämän taktiikan sodan loppuvaiheessa. Elokuun 8. päivästä alkaen australialainen armeijakunta toimi brittien hyökkäyksen kärkijoukkona, kunnes se vedettiin pois etulinjasta lokakuussa.[1] Joukot onnistuivat tekemään useita läpimurtoja, viimeisenä niistä Hindenburg-linjan murtaminen, ja Monash palkittiin 12. elokuuta ritarinarvolla. Sodan päätyttyä hän johti australialaisten joukkojen kotiuttamista.[2]

Sodan jälkeen Monash jätti armeijan ja toimi muun muassa Victorian osavaltion sähkölaitoksen johdossa. Hän julkaisi muistelmateokset The Australian Victories in France in 1918 (1920) ja War Letters (1933).[1] Hän myös väitteli 1921 insinööritekniikan tohtoriksi. Monash ylennettiin kenraaliksi vuonna 1930.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Dennis E. Showalter: Sir John Monash (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 10.2.2014.
  2. a b c d e Sir John Monash (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 10.2.2014.
  3. a b c Dictionary of Australian Biography: Monash, General Sir John (englanniksi) Project Gutenberg Australia. Viitattu 10.2.2014.
  4. Peaceful Penetration (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 10.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]