Johannes Alaranta (pastori)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johannes Alaranta (s. 30. elokuuta 1978)[1][2] on perniöläinen teologian tohtori ja oikeustieteen jatko-opiskelija, psykoterapeuttiopiskelija, kunnanvaltuutettu, pastori, tutkija, kirjailija ja bloggari, ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänet tunnetaan etenkin vanhoillislestadiolaisuuden kriitikkona.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Alaranta tutkii muun muassa kirkon työntekijöihin liittyvää vaitiolovelvollisuutta ja on toiminut asiassa kirkkohallituksen työryhmän jäsenenä. Hän on kyseenalaistanut julkisuudessa vanhoillislestadiolaisen liikkeen eräitä opinkäsityksiä, ja samoin Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtoa sen suhtautumisesta liikkeessä ilmenneisiin pedofiliatapauksiin.[3] Alaranta pitää liikkeen maallikkorippiä ja sen rippisalaisuutta sekä kirkkolain että rikoslain vastaisena. Herätysliikkeen kanta on, että rippisalaisuus velvoittaa myös maallikoita rikostapauksissakin. Kirkkolaki ei tunne tällaista maallikoiden vaitiolovelvollisuutta, ja rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaan tietyistä vakavista hankkeilla olevista ja vielä estettävissä olevista rikoksista ilmoittamatta jättäminen on rikos. Tutkimuksessa on todettu, että juuri maallikkorippikäytännön takia hyväksikäyttörikokset jäävät useasti ilmoittamatta viranomaisille ja selvittämättä.[4][5][6]

Alaranta on hallintotieteen ja teologian maisteri sekä molempien alojen jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.[7] Alaranta on työskennellyt tutkijakoulutettavana Kirkon tutkimuskeskuksessa elokuusta 2010 heinäkuun loppuun 2012, tutkimusaiheenaan papin vaitiolovelvollisuus.[8] Vuonna 2009 Alaranta nimitettiin Turun Maarian seurakunnan kappalaiseksi,[9] josta siirtyi 2012 Salon seurakunnan kappalaiseksi.[10] Vuonna 2014 Alarannasta tuli Perniön aluekappalainen.

Alarannan mukaan vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ei perustu Raamattuun, eikä myöskään liikkeen kielteinen näkemys ehkäisyyn. Alaranta on myös kritisoinut sitä, että liike suhtautuu hyväksyvästi tupakointiin mutta ei hyväksy kilpaurheilua. Alaranta on myös kritisoinut hoitokokouksia useaan otteeseen.

Alarannan suorasukaiset näkemykset vanhoillislestadiolaisuuden opillisista kysymyksistä ovat aiheuttaneet vastarintaa. Alaranta on muun muassa estetty puhumasta nuorten ehtoolliskirkossa Tampereen Kalevan kirkossa[11] ja erotettu puhujan tehtävistä Salon seudun rauhanyhdistyksessä.[3]

Ennen papiksi opiskeluaan Alaranta toimi presidentti Martti Ahtisaaren toimistossa[12] sekä Paavo Väyrysen avustajana Euroopan parlamentissa.[9]

Alaranta toimi Salon sosiaali- ja terveyslautakunnassa kaudella 2013–2016.[13] Vuodesta 2021 hän on toiminut Salon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä[14].

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johannes Alaranta on kolmanneksi vanhin entisen Keskustan kansanedustajan Juhani Alarannan kahdeksasta lapsesta.[2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alaranta, Johannes: Rippisalaisuudesta (pdf) Edilex Teema: Kirkko-oikeus. 12.10.2010. Edilex: Edita Publishing Oy. Viitattu 14.7.2012.
  • Alaranta, Johannes: Taakkojen kantaja vai ilmiantaja?. Alaranta, Johannes, 2013. ISBN 978-952-93-2158-2. ”TM Johannes Alarannan väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 12.10. Itä-Suomen yliopistossa. Käytännöllisen teologian alaan kuuluvan väitöskirjan nimi on Taakkojen kantaja vai ilmiantaja? Kirkko-oikeudellinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin vaitiolovelvollisuudesta vuoden 1993 kirkkolain mukaan ja vaitiolovelvollisuudesta vuosina 2007–2012 julkisuudessa esitetyt tulkinnat.” (Lainaus Kotimaa24-sivustolta[15]). Väitöstilaisuus ja julkaisu 12. lokakuuta 2013.
  • Alaranta, Johannes: Erään prosessin kuvaus. Alaranta, Johannes, 2013. ISBN 978-952-93-1543-7. [16]. Julkaistu 17.10.2013.
  • Herkästi särkyvää. Ripin ja sielunhoidon kipupisteitä. Väyläkirjat. 2022.
  • Martta ja Maria. Väyläkirjat. 2022.
  • Perniön Pyhän Laurin Kirkko. 2022.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. johannesalaranta Netlog. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 11.7.2012.
  2. a b Kuka kukin on 1998. Helsinki: Otava, 1998.
  3. a b YLE Uutiset Oulu: Suviseurojen synkkä varjo 30.6.2011. Yleisradio. Viitattu 10.7.2012.
  4. Tommi Nieminen: Syntisten piiri. Kirkon perhetyön johtaja Martti Esko on saanut tarpeekseen: "Näiden asioiden villaisella painamisen aika on ohi." 1.5.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.7.2012.
  5. Janne Villa: Lestadiolaisuus murroksessa - Hyväksikäyttöskandaali nosti esiin lestadiolaisten ongelmat ja käsittelemättömät traumat 2012. Kirkko ja me 3/2012. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 15.7.2012.
  6. Risto Ukkonen: Vanhoillislestadiolaiset puolustavat rippisalaisuuttaan YLE Uutiset Oulu. 25.5.2012. Yleisradio. Viitattu 10.7.2012.
  7. Edilex Teema: Kirkko-oikeus, artikkelit Edilex. Edita Publishing Oy. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 10.7.2012.
  8. Toimintasuunnitelma 2012 Kirkon tutkimuskeskus. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 10.7.2012.
  9. a b Elina Valkonen: EU-virkamies vaihtoi papinkaapuun 23.7.2009. Turun Tienoo. Viitattu 10.7.2012.
  10. Turun arkkihiippakunta - Päätökset 8.2.2012. Turun arkkihiippakunta. Arkistoitu 9.4.2017. Viitattu 10.7.2012.
  11. Johannes Ijäs: Kriittinen nettikirjoittelu johti tehtävien epäämiseen lestadiolaisessa liikkeessä 22.2.2011. Kotimaa24.fi. Arkistoitu 27.1.2012. Viitattu 11.7.2012.
  12. Kirsti Pohjonen: Pekkarisen ja Jäätteenmäen ehdokasratkaisuja odotetaan 19.2.2010. Kainuun Sanomat. Arkistoitu 23.10.2013. Viitattu 10.7.2012.
  13. Keskustan Salon kunnallisjärjestö ry: Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 2013-2016 4.10.2013. Keskustan Salon kunnallisjärjestö ry. Arkistoitu 23.10.2013.
  14. Kaupunginhallitus Salon kaupunki. Viitattu 29.12.2022.
  15. Ijäs, Johannes: "Ripistä väittelevä Alaranta: Kirkon ripissä ilmenee laittomuuksia" 3.10.2013. Kotimaa24-sivusto. Arkistoitu 13.10.2013. Viitattu 22.10.2013.
  16. Ijäs, Johannes: ”Toivon kirjani estävän edes yhden hengellisen pahoinpitelyn” 17.10.2013. Kotimaa24-sivusto. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 22.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]