Johann Voldemar Jannsen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Voldemar Jannsen

Johann Voldemar Jannsen (16. toukokuuta 1819 Vana-Vändra13. heinäkuuta 1890 Tartto) oli virolainen journalisti ja runoilija.

Pärnu Postimees -lehti (alun perin "Perno Postimees ehk Näddalileht") ilmestyi Jannsenin johdolla Pärnussa vuosina 18571886. Jannsen toimitti Pärnu Postimeestä vuosina 18571863. Pärnu Postimees vahvisti viron kansan kansallistunnetta. Lehden ensimmäisen numeron alkusanoissa Johann Voldemar Jannsen käytti ensi kertaa viron kansasta nimitystä "eesti rahvas" totutun "maan kansa" ("maarahvas") sijasta. Paitsi "eesti rahvas" -nimitystä, Jannsen edisti vanhojen virolaisten kansanlaulujen ja tapojen henkiinherättämistä.

Vuonna 1863 Jannsen muutti Tarttoon, jossa hän alkoi julkaista uutta lehteä "Eesti Postimeestä", joka jatkoi edellisen lehden tyylillä.

Viron kansallisen heräämisen aika oli Jannsenin kulta-aikaa.

  • Vuonna 1865 perustettiin Tartossa laulu- ja näytelmäseura "Vanemuine", jossa esitettiin myös ensimmäiset vironkieliset näytelmät.
  • Vuonna 1869 hän järjesti ensimmäisen virolaisen yhteislaulujuhlan.
  • Vuonna 1870 hän perusti Viron maamiesseuran (Eesti Põllumeeste Selts).
  • Vuonna 1869 julkaistiin "Eesti Postimehen" ohella "Eesti Põllomees" – ensimmäinen vironkielinen aikakauslehti, jonka toimittamisessa suurena apuna oli tytär Lydia Koidula.

Jokunen kuukausi ennen ensimmäisiä laulujuhlia Jannsenilta ilmestyi "Eestirahwa 50-aastase Jubelipiddo-Laulud". Tunnettuja ovat myös isänmaalliset laulut "Eesti vennad laulgem rõõmsast", "Minu kallis isamaja" sekä "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm". Näistä viimeinen toimii nykyään Viron kansallislauluna Suomen kansallislaulunakin tunnettuun Paciuksen melodiaan laulettuna.

Vuonna 1880 Jannsen halvaantui, ja kuoli kymmenen vuotta myöhemmin 13. heinäkuuta 1890 Tartossa.

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.