Johann Jakob Kaup

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaup Johann Jakob 1803-1873.jpg

Johann Jakob Kaup (10. huhtikuuta 1803 Darmstadt4. heinäkuuta 1873 Darmstadt) oli saksalainen luonnontieteilijä ja paleontologi.

Kaup opiskeli Göttingenin ja Heidelbergin yliopistoissa, minkä jälkeen hän vietti 2 vuotta Leidenin yliopistossa tutkien erityisesti sammakkoeläimiä ja kaloja. Göttingenissä hänen opettajanaan toimi Georg August Goldfuss. 1825 hän sai assistentin viran Darmstadtin museossa ja yleni tarkastajaksi 1837. Vuonna 1834 hän avioitui Elise Hauserin kanssa ja heille syntyi 4 tytärtä ja 1 poika.

1829 hän julkaisi teoksensa Skizze zur Entwickelungsgeschichte der europäischen Thierwelt, jossa hän esitti teoriansa eläinten kehityksestä korkeampiin muotoihin, ensin sammakkoeläimistä lintujen kautta petoeläimiin. Sittemmin hän kuitenkin hylkäsi teoriansa nuoruuden varomattomuutena.

Kaup tutki myös lintuja ja nimesi muun muassa punapyiden suvun Alectoris 1829.[1] Hänen kunniakseen on nimetty liskohaukka (Kaupifalco monogrammicus) ja vyöröyhelömonarkki (Arses kaupi).[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Skizze zur Entwickelungsgeschichte der europäischen Thierwelt (1829)
  • Neuen Jahrbuch für Mineralogie, Geognosie und Petrefaktenkunde (1832)
  • * Die Gavial-artigen Reste aus dem Lias (1842–1844), yhdessä Heinrich Georg Bronnin kanssa
  • Classification der Säugethiere und Vögel (1844)
  • Beiträge zur näheren Kenntniss der urweltlichen Säugethiere (1855–1862).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.