Johann Heinrich von Thünen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Heinrich von Thünen
Thünenin malli: musta piste on kaupunki; 1 (valkoinen) on lypsykarja- ja puutarhatuotannon vyöhyke;
2 (vihreä) polttopuutuotannon vyöhyke;
3 (keltainen) on viljan ja peltoviljelyn vyöhyke;
4 (punainen) on lihakarjatalouden vyöhyke;
uloin (tummanvihreä) on erämaata, missä maatalous ei enää kannata.
Von Thünenin kotitila. Merkittävänä maanomistajana von Thüneniä kiinnosti maatalousmaan käytön taloudellisuus.

Johann Heinrich von Thünen (24. kesäkuuta 178322. syyskuuta 1850) oli merkittävä 1800-luvun taloustieteilijä. Hän kehitti pohjan nykyaikaiselle vuokran teorialle, ja hänellä oli merkittävä vaikutus nykyisen kaupunkitaloustieteen edeltäjänä.[1]

Von Thünen oli itse merkittävä maanomistaja ja hänen päätyönsä koskee juuri maanomistusta. Von Thünen esitti mallinsa teoksessaan Der isolierte Staat in Beziehung auf Landwirthschaft und Nationalökonomie, oder Untersuchungen über den Einfluss, den die Getreidepreise, der Reichthum des Bodens und die Abgaben auf den Ackerbau ausüben (1826). Malliaan varten von Thünen tekee useita yksinkertaistavia oletuksia:

  • Kaupungeilla on taipumusta sijaita "eristetyn alueen" keskellä,
  • Eristettyä aluetta ympäröi erämaa,
  • Maa on täysin tasainen eikä siinä ole jokia tai vuoria,
  • Maaperän laatu ja ilmasto ovat yhtenäisiä,
  • Viljelijät kuljettavat tuotteensa keskuskaupunkiin suoraan maata pitkin, teitä ei ole, ja
  • Viljelijät käyttäytyvät rationaalisesti maksimoidakseen voittonsa.

Mallissa viljelijät valitsevat maatilansa sijainnin maan hinnan ja kuljetuskustannusten perusteella. Malli tuottaa neljä samankeskistä rengasta maatalouden harjoittamiseen. Maitotalous ja työintensiivinen viljely sijaitsevat lähimpänä kaupunkia koska vihannekset, hedelmät, maito ja muut maitotuotteet täytyy saada nopeasti markkinoille jotteivät ne pilaannu.

Puutavara ja polttopuu tuotetaan seuraavassa renkaassa. Puu oli hyvin tärkeä polttoaine lämmityksen ja ruoanlaiton palveluksessa, ja sen kuljetusmatkaa rajoittaa puukuormien raskaus.

Kolmas vyöhyke koostuu pelloista joilla kasvaa viljaa ja muita kasveja. Viljat kestävät pidempään kuin maitotuotteet ja niitä on kevyempi kuljettaa kuin puuta, siksi ne voidaan sijoittaa kauemmaksi kaupungista.

Paimennettu karjatalous sijaitsee etäisimmässä kehässä. Eläimet voidaan kasvattaa kaukana kaupungista, koska ne liikkuvat omin voimin. Eläimet voidaan paimentaa keskustaan myyntiin tai teurastettavaksi.

Neljännen renkaan ulkopuolella on erämaa, joka on liian kaukana jotta kaupunkiin voitaisiin tuottaa mitään maataloustuotteita.

Von Thünenin työ toi taloustieteeseen ns. Von Thünen -vuokran eli maankoron tai markkinavuokran. Maankorko on seurausta tuotantokykyisen maan jakautumisesta maantieteellisesti. Sillä tarkoitetaan sitä osaa tuotannosta, joka voidaan synnyttää kussakin sijainnissa marginaalisesti kannattavan tuotannon lisäksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Loikkanen, H.: Kaupunkitaloustiede-kurssin luentomateriaali. Helsingin yliopisto, 2011.
  2. Matt Rosenberg: The Von Thunen Model. About.com, 2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Der isoli[e]rte Staat in Beziehung auf Landwirtschaft und Nationalökonomie, oder Untersuchungen über den Einfluß, den die Getreidepreise, der Reichthum des Bodens und die Abgaben auf den Ackerbau ausüben. - Hamburg : Perthes, 1826 (Deutsches Textarchiv, teoksen digitoitu versio)