Johann Heinrich von Thünen
Johann Heinrich von Thünen (24. kesäkuuta 1783 – 22. syyskuuta 1850) oli merkittävä 1800-luvun taloustieteleijä. Hän kehitti pohjan nykyaikaiselle vuokran teorialle, ja hänellä oli merkittävä vaikutus nykyisen kaupunkitaloustieteen edeltäjänä.[1]
Von Thünen oli itse merkittävä maanomistaja ja hänen päätyönsä koskee juuri maanomistusta. Von Thünen esitti mallinsa teoksessaan Der isolierte soziale Staat (1826). Malliaan varten Von Thünen tekee useita yksinkertaistavia oletuksia:
- Kaupungeilla on taipumusta sijaita "eristetyn alueen" keskellä,
- Eristettyä aluetta ympäröi erämaa,
- Maa on täysin tasainen eikä siinä ole jokia tai vuoria,
- Maaperän laatu ja ilmasto ovat yhtenäisiä,
- Viljelijät kuljettavat tuotteensa keskuskaupunkiin suoraan maata pitkin, teitä ei ole, ja
- Viljelijät käyttäytyvät rationaalisesti maksimoidakseen voittonsa.
Mallissa viljelijät valitsevat maatilansa sijainnin maan hinnan ja kuljetuskustannusten perusteella. Malli tuottaa neljä samankeskeistä rengasta maatalouden harjoittaminen. Maitotalous ja työintensiivinen viljely sijaitsevat lähimpänä kaupunkia koska vihannekset, hedelmät, maito ja muut maitotuotteeet täytyy saada nopeasti markkinoille jotteivat ne pilaannu.
Puutavara ja polttopuu tuotetaan seuraavassa renkaassa. Puu oli hyvin tärkeä polttoaine lämmityksen ja ruoanlaiton palveluksessa, ja sen kuljetusmatkaa rajoittaa puukuormien raskaus.
Kolmas vyöhyke koostuu pelloista joilla kasvaa viljaa ja muita kasveja. Viljat kestävät pidempään kuin maitotuotteet ja niitä on kevyempi kuljettaa kuin puuta, siksi ne voidaan sijoittaa kauemmaksi kaupungista.
Paimennettu karjatalous sijaitsee etäisimmässä kehässä. Eläimet voidaan kasvattaa kaukana kaupungista, koska ne liikkuvat omin voimin. Eläimet voidaan paimentaa keskustan myyntiin tai teurastettavaksi.
Neljännen renkaan ulkopuolella on erämaa, joka on liian kaukana jotta kaupunkiin voitaisiin tuottaa mitään maataloustuotteita.
Von Thünenin työ toi taloustieteeseen ns. Von Thünen -vuokran eli maankoron tai markkinavuokran. Maankorko on seurausta tuotantokykyisen maan jakautumisesta maantieteellisesti. Sillä tarkoitetaan sitä osaa tuotannosta, joka voidaan synnyttää kussakin sijainnissa marginaalisesti kannattavan tuotannon lisäksi.[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Loikkanen, H.: Kaupunkitaloustiede-kurssin luentomateriaali. Helsingin yliopisto, 2011.
- ↑ Matt Rosenberg: The Von Thunen Model. About.com, 2011.
