Johann Arndt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johann Arndt

Johann Arndt (27. joulukuuta 1555 Edderitz, Saksa11. toukokuuta 1621 Celle, Saksa) oli saksalainen luterilainen pappi ja hartauskirjailija, jota pidetään pietismin edelläkävijänä ja josta "pietismin isä" Philipp Jakob Spener katsoi liikkeen saaneen alkunsa.[1] Arndt toimi kirkollisissa viroissa useissa paikoissa, viimeksi Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä. Hänen tunnetuin teoksensa on Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä, joka on käännetty lähes kaikille Euroopan kielille.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papin poika Johann Arndt opiskeli lääketiedettä ja teologiaa Helmstedtissä, Wittenbergissä, Strasbourgissa ja Baselissa. Baselissa hän tutustui Theophrastus Paracelsuksen kirjoituksiin, ja Wallmannin mukaan tämän ajattelun vaikutus näkyy monissa Arndtin teoksissa, voimakkaimmin Totisesta kristillisyydestä -teoksen neljännessä kirjassa. Opintojensa jälkeen Arndt toimi kotiseudullaan Anhaltissa koulumestarina, diakonina ja pappina. Jouduttuaan eksorsismia ja kuvakieltoa eli ikonoklasmia koskevien opillisten erimielisyyksien takia jättämään virkansa vuonna 1590 hän siirtyi Quedlinburgiin saarnaajaksi, mitä virkaa hän hoiti vuoteen 1599 saakka.[3]

Quedlinburgista Arndt siirtyi Braunschweigiin, missä hän toimi kirkkoherrana vuosina 1599–1605. Tänä aikana hän julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksen ensimmäisen osan. Teoksen loppuosa ilmestyi Arndtin ollessa Braunschweigin jälkeen kaksi vuotta Eislebenissä. Elämänsä viimeiset vuodet Arndt oli Cellessä Braunschweig-Lüneburgin ruhtinaskunnan ylisuperintendenttinä eli johtavana kirkollisena henkilönä. Tänä aikana hän julkaisi muun muassa hartauskirjan Paratiisin yrttitarha, kaksi saarnakirjaa sekä psalmien selitysteoksen. Kirjallisen toiminnan lisäksi Arndt suoritti 1615 laajan tarkastusmatkan ja uudisti ruhtinaskunnan kirkkojärjestystä.[4]

Totisesta kristillisyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arndtin pääteos Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä muotoutui monessa vaiheessa. Sen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1605 Arndtin ollessa 50-vuotias. Luterilaiset papit arvostelivat kirjaa keskiaikaisesta mystiikasta periytyvästä synergismistä, ja arvostelun johdosta Arndt teki seuraaviin painoksiin huomattavia muutoksia. Teoksen loppuosa ilmestyi vuonna 1610 Arndtin ollessa Eislebenissä.[5]

Totinen kristillisyys perustuu keskiajan mystiikan edustajien kirjoituksiin, joita Arndt muokkasi luterilaisen ortodoksian katsomusten mukaisiksi. Näiden joukossa on muun muassa Theologia deutsch (suom. Kirja täydellisestä elämästä), jonka uuden painoksen Arndt toimitti. Totisen kristillisyyden kolme ensimmäistä kirjaa käsittelee sielun kehitystä Jumalan tuntemiseen. Siinä kuvastuvat mystiikan kolme vaihetta: puhdistautuminen (purgatio), valaistuminen (illuminatio) ja yhdistyminen Jumalaan (unio mystica). Neljännessä kirjassa Arndt kehittelee luonnon teologiaa, jonka lähtökohtia ovat uusplatonismi ja Paracelsuksen ajattelu.[6]

Myöhemmin Totisesta kristillisyydestä -teosta laajennettiin viidennellä ja kuudennella kirjalla, jotka eivät kuuluneet Arndtin itsensä toimittamiin laitoksiin, mutta sisältävät osaksi hänen tekstejään. Viides kirja on peräisin Riiassa 1679 julkaistusta laitoksesta, johon Riian superintendentti liitti mukaan rukouksia. Kuudes kirja syntyi, kun Spener otti toimittamaansa laitokseen (1674 tai 1678) Georg Dorscheuksen, Lutherin ja Georg Wareniuksen lausuntoja sekä Arndtin tekstejä. Teoksen myöhempien julkaisujen perustaksi muodostui vuoden 1696 laitos.[7]

Vaikutus ja jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Arndtilla on ollut huomattava vaikutus erityisesti pietismin kehityksessä. Häntä on pidetty jopa pietistisen hurskauden isänä. Myös pietistisen liikkeen käynnistäjä Philipp Jakob Spener korosti Arndtin merkitystä.[8] Euroopassa Arndtin Totisesta kristillisyydestä levisi laajalle myös kansan keskuuteen. Ruotsissa se oli talonpoikaisväestön keskuudessa Raamatun ja virsikirjan jälkeen yleisin teos.[9] Totisen kristillisyyden ensimmäinen ruotsinnos ilmestyi 1647—48, Paratiisin yrttitarhan joko 1646 (epävarma tieto) tai varmasti 1648 sekä postilla 1703.

Totisesta kristillisyydestä aiheutti voimakkaita kannanottoja sekä Arndtin puolesta että häntä vastaan. Teoksen kannattajakunta jakautui kirkonsisäiseen uudistukseen pyrkivään "oikeaan siipeen" ja kirkkoon kriittisesti suhtautuvaan ja osittain kirkon ulkopuolelle sijoittuvaan spiritualistiseen "vasempaan siipeen". Edellisen merkittävä edustaja oli yhteiskunnallisista utopioistaan tunnettu Valentin Andreae, joka julkaisi Totisesta kristillisyydestä -teoksesta kolme painosta ja puolusti Arndtia Theophilus-teoksessaan. "Vasemman siiven" edustajista tunnetuin lienee voimakkaan kirkkokriittinen Christian Hoburg, jonka hartauskirjoituksia Spener arvosti, vaikka sanoutui irti tämän kirkkokritiikistä.[10]

Suomessa Arndtin vaikutus on ollut suuri sekä välittömästi että välillisesti. Yksi osoitus välittömän vaikutuksen merkittävyydestä on se, että Totisesta kristillisyydestä -teosta oli myyty vuoteen 1850 mennessä 11 000 kappaletta. Tiililän mukaan määrä oli tuolloisissa oloissa "suorastaan valtava". Välillisesti Arndtin ajatukset tulivat suomalaisten ulottuville joko suoraan tai Spenerin kautta muun muassa Johannes Gerhardin ja Juhana Wegeliuksen kirjojen kautta. Arndtia siteerattiin runsaasti myös Johan Fredrik Berghin ja Julius Immanuel Berghin julkaisemassa Hengellisiä sanomia -lehdessä.[11] Arvioitaessa Arndtin vaikutusta Suomessa on otettava huomioon se, että suomenkieliset käännökset eivät perustuneet alkutekstiin, vaan usein ruotsinkieliseen versioon, jonka virheet toistuivat suomennoksessa. Esimerkiksi Arndtin Postillan käännöksen pohjana oleva, laadultaan huono ruotsalainen käännös ei perustunut Arndtin alkuperäiseen tekstiin, vaan johonkin Spenerin toimittaman laitoksen painokseen.[12]

Arndtin teoksia suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on tietoja Arndtin teosten varhaisista suomenkielisistä painoksista. Luettelon tiedot perustuvat Kansalliskirjaston Fennica-tietokantaan ja lähdeluettelossa olevaan Tiililän teokseen.

Paratiisin yrttitarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • D. Johan Arndin Paradisin Yrti-Tarha, Täynnäns Christillisiä awuja, Caikille hywille Christityille ja ahkeroille Rucoilijoille suurexi hyödytyxexi, suomexi käätty---. Tukholma 1732. Muita varhaisia painoksia 1764, 1775, 1797.
  • Paratiisin yrttitarha sisältävä Rukouksia Jumalan kuvan uudistukseksi ja elävän uskon harjoittamiseksi. Suom. Niilo E. Wainio. Porvoo, WSOY 1897–1898.
  • Paratiisin yrttitarha. Suom./tark. Signe Kantele. Porvoo, WSOY 1940. Lyhennetty laitos.

Totisesta kristillisyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensimmäinen kirja Totisesta christillisydestä; Joka sisällänsä pitää: Kuinga Oikiasa Christitysä pitä Adamin joka päiwä kuoleman, mutta sen siaan Christuxen elämän; ja Kuinga hänen joka päiwä pitä Jumalan Kuwaxi uudistuman ja Uudesa syndymisesä elämän ---. Suom. Henrik Renqvist. Porvoo, Chr. Ludv. Hjelt 1832. Myöhempiä painoksia Turku 1834, Helsinki 1837, Hämeenlinna 1849, Helsinki 1887 (yhd. 2. kirjan kanssa; kielell. korjattu), Suolahti 1976[13].
  • Toinen kirja Totisesta christillisydestä; kuinga Christuxen miehuden ottaminen, rakkaus, nöyrys, siweys, kärsiwäisys, kärsiminen, risti, pilkka ja kuolema on meidän lääkityxemme elämämme lähde, peili, ojennus nuora ja elämän kirjamme. Ja kuinka oikian kristityn uskolla, rukouxella, kärsiwäisydellä, Jumala sanalla ja taiwallisen lohdutuxen kautta tulee woitta synnin, kuoleman, perkelen, helwetin, mailman ja kaikkinaiset ristit ja waiwat, joka kaikki tyyni tapahtuu meisä Jesuxen Christuxen ja Hänen woimansa, wäkevydensä ja woittonsa kautta. Suom. Henrik Renqvist. Helsinki, G. O. Wasenius 1835. Muita painoksia Helsinki 1843, Porvoo 1855, Helsinki 1887 (yhd. 1. kirjan kanssa), Suolahti 1976[13].
  • Kolmas kirja Totisesta christillisyydestä. Sisällisestä ihmisestä. Kuinka Jumala on pannut korkeimman tawaran, waltakuntansa, ihmisen sydämeen, niinkuin kätketyn tawaran peltoon, ja niinkuin jumaluuden walon sieluun. Ja kuinka se on herätettäwä ja etsittäwä meissä. Suom. Henrik Renqvist. Kuopio, J. Karsten, 1843. Myöhempiä painoksia Turku 1863 ja 1883, Suolahti 1976[13].
  • Neljäs kirja Totisesta kristillisyydestä. Jälkimäinen osa. Kuinka kaikki luodut herättäwät ihmistä ja hänen oma sydämensäkin käskee häntä rakastamaan Jumalata. Ennen muinen Saksan kielestä Ruotsin kieleksi käännetty ja nyt Ruotsin kielestä Suomeksi kirjoittanut Gr. M. [Monell]. Oikonut ja pränttiin kustantanut H. R. Sortawolassa. Präntätty C. W. Holmströmin tykönä 1847.
  • Neljäs Kirja Totisesta Kristillisyydestä. Edellinen Osa. Kuinka Luonnon eli mailman suuri kirja, kristillisen selityksen jälkeen, totistaa Jumalasta ja johdattaa meitä Jumalan tyköön. Kuinka myöskin hiotuin kappalten kautta kaikkia ihmisiä herätetään, ja oma sydänkin käskee ihmistä rakastamaan Jumalata. Katsokaat kukkaisia kedolla, Matth. 6:28. Joka korwan on istuttanut, eikö Hän kuule! Eli joka silmän loi, eikö Hän näe? Ps. 19:1. Ruotsin kielestä Suomeksi kääntänyt Gr. M. [Monell] Oikonut ja pränttiin kustantanut H. R. Sortavala 1850.
  • Totisesta Kristillisyydestä. WSOY 1927, 864 s[13].

Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kristillinen Neuwo, kuinka kristityn pitää oikein ja hyödyksensä Pyhää Raamattua lukeman. Vaasa, Carl Ch. Gröhn 1855.
  • Katekismus-Saarnoja, I:nen Pää-kappale. Sielun rawinnoksi Suomen Sionille. Toim. Kaarle Stenius. Wiipuri, C. W. Holmström 1852. 2:nen Pää-kappale, 1853. Kolmas pääkappale, Jyväskylä, Weilin ja Göös 1880.
  • Johannes Arndtin Postilla eli Wuotuisten Sunnuntai- ja Juhlapäiwäin Evankeliumien hengellisiä ja rakentawaisia selityksiä. Ruotsin kielestä suom. Greg. Monell. Turku J. F. Granlund 1861. Myöhempiä painoksia 1872, 1877, 1899.
  • Rukous-kirja, sisältäwä aamu- ja iltarukoukset ynnä rukouksia erityisissä elämän kohdissa. Suom. J. Pöyhönen. Helsinki, Frenckell ja Poika 1873. Toinen painos 1883.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bautz, Friedrich Wilhelm: ARNDT (Arnd), Johann (Band I (1990) Spalten 226-227) Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon. Viitattu 24.12.2008. (saksaksi)
  • Tiililä, Osmo: Rukoilevaisten kirjoja. SKS, 1961.
  • Wallmann, Johannes: Totinen kääntymys ja maailmanparannus. Pietismi kirkkohistoriallisena ilmiönä. Helsinki: Kirjaneliö, 1997.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wallmann 1997: 23–24.
  2. Wallmann 1997, s. 29
  3. Wallmann 1997, s. 24-25
  4. Wallmann 1997, s. 25–26
  5. Wallmann 1997, s. 25
  6. Wallmann 1997, s. 27–28
  7. Tiililä 1961, s. 39
  8. Wallmann 1997: 23–24.
  9. Wallmann 1997, s. 29
  10. Wallmann 1997, s. 30–36
  11. Tiililä 1961, s. 40–41
  12. Tiililä 1961, s. 74–75
  13. a b c d Luther-divarin suomenkielisten kirjojen myyntiluettelo Luther-kirjat. Viitattu 29. lokakuuta 2008.