Joensuun tori
Wikipedia
Joensuun tori on kaupungin keskus ja vilkas kohtaamispaikka. Se rajoittuu Vapaudenpuistoon, Torikatuun, Koskikatuun, Kauppakatuun (kävelykatu) ja Siltakatuun.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elävä tori
Torilla näkyvät vuodenajat. Talvi on hiljaista aikaa, mutta silloinkin siellä on ympärivuotiset karjalanpiirakan, sultsinoiden ja munkkien myyjät, käsityö- ja vaatekauppiaat, vaatekoju, elintarvikkeiden ja leipien myyntivaunut. Talvella osa torista on autojen pysäköintipaikkana. Lauantai on talvellakin vilkkain toripäivä.
Keväällä torille ilmestyvät taimien myyjät ja ruokakojut. Myös Marttakahvila ja Päivänurmen kahvila avautuvat jo huhti-toukokuussa.
Kesällä tori on vilkkaimmillaan. Kesän etenemisen näkee vihannes- ja marjamyyien määristä ja heidän valikoimistaan. Torilla on tällöin myös useita käsitöiden, taloustavaroiden, lahjatavaroiden ja työkalujen myyjiä. Valmista ruokaa on tarjolla monenmoista: paistettuja muikkuja ja vietnamilaisia kevätkääryleitä, höyryäviä keittoja ja uunituoreita karjalanpiirakoita. Useana kesäsunnuntaina torilla pidetään suuri kirpputori.
Kesällä torilla on myös erilaista neuvontapalvelua: nettitori, joka tarjoaa internetyhteyksiä ja tietokoneneuvontaa, kaupungin matkailukioski, josta turisti saa tietoa, kulttuurikioski, joka välittää lippuja muun muassa kesäteattereihin ja marttojen toripöytä, josta saa sienineuvontaa.
Pitkälle syksyyn torilla myydään syksyn satoa pelloilta, puutarhoista ja metsistä. Päivänurmen kahvila sulkeutuu vasta kun säät muuttuvat talvisiksi.
Torin suurimmat vuotuiset tapahtumat ovat joulunavaus marraskuussa ja uudenvuoden vastaanotto. Molemmissa tapahtumissa ihaillaan ilotulitusta.
Torilla on järjestetty myös muun muassa sotilasparaateja, lumilautailutapahtumia, lumenveistokilpailuja ja ulkoelokuvaesityksiä, jolloin on käytetty lumipenkkaa valkokankaana. Vaalien alla torille nousee puolueiden ja ehdokkaiden vaalitelttoja ja soppatykkejä. Torin suurimpia tapahtumia on ollut syyskuussa 2006 Euroopan mestari Jukka Keskisalolle järjestetty kultamitalijuhla.
Taksiasema on torilla, tätä nykyä sen Torikadun puoleisella laidalla.
[muokkaa] Torin ympäristö
Koskikadun ja Torikadun kulman Carlsonin tavaratalo valmistui huhtikuussa 2007. Sitä ennen tontti oli pysäköintipaikkana. Tontilla oli 1990-luvulla ns. Lasipalatsi ja sitä ennen linja-autoasema. Taitokortteli on Carlsonin tavaratalon vieressä.
Koskikadulla on Carelicum, jossa toimii Pohjois-Karjalan museo. Carelicum aloitti talossa 1998. 1980-luvun alussa valmistunut graniittinen rakennus tunnetaan entisenä Maakuntapankin (Säästöpankki) talona. Sen vieressä on Kekäleen talo, jonka yläkerrassa sijaitsee Giggling Marlin -yökerho. Koskikadulla Kauppakadun kulmassa on entinen osuusliike Oma-Avun talo (1937), jossa on useita pieniä liikkeitä. Talo tunnetaan parhaiten pizzeria Veronan talona.
Kauppakadulla on vuonna 2003 valmistunut 7-kerroksinen Torinhelmi. Paikalla oli ennen kaksikerroksinen Hankkijan talo (1953), josta osa on edelleen jäljellä Keskuskujan puolella. Pankkitalo (1951) on torin reunan jyhkein talo. 7-kerroksisen talon ulkopinta on vuolukivestä. Talossa toimi vuoteen 1985 Suomen Pankki sekä Säästöpankki. Talossa on muun muassa Suomalainen Kirjakauppa, Silmäasema, urheiluliike ja valokuvaliike. Elokuvateatteri Aallotar toimi talossa syksyyn 2005.
Torinhelmen ja Pankkitalon välissä on Keskuskuja, entinen esikaupunkilinja-autojen pysäkki, jossa on nyt lasten leikkipaikka ja katukoriskenttä, ja jonka katutaideteos Sininen virta (2005) johtaa Joensuun taidemuseolle. Keskuskujan vieressä on Keskuspuisto, jossa järjestetään kesäisin lauluiltoja.
Kävelykadulle sijoitetaan kesällä 2007 pronssinen Kosiosusi-patsas; saman patsaan lasikuituinen versio oli esillä kesällä 2006. [1]
Siltakadulla Kauppakadun kulmassa on Teräskulman talo (1938), nykyisin Tiimarin talona tunnettu.
Torin laidalla Siltakadulla on kaksi suurta kiinteistöä, (Yhdyslinna ja Ora-Kotila), joista Ora-Kotila on osa Iso Myy -kauppakeskusta. Keskus valmistuu vuonna 2007. Taloissa ovat toimineet aikaisemmin Suomen Yhdyspankki, Kansallis-Osake-Pankki (myöhemmin Merita ja Nordea) ja tavaratalo Kotilainen. Vuonna 2006 taloissa on muun muassa Rax, R-kioski ja Joensuun Uusi Apteekki. McDonald's lopetti toimintansa joulukuun lopussa 2006, tilalle avattiin pub Gloria maaliskuussa 2007. Kauppakeskus Iso Myyn sisäänkäynti tuli Siltakadulle keskelle korttelia keväällä 2007.
Siltakadulla Torikadun kulmassa on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n talo, Valtakulma (1942), jossa on hotelli Vaakuna. Talo tunnetaan Rosson talona.
[muokkaa] Kauppahalli
1968 valmistunut kauppahalli sijaitsee torin etelälaidalla. Vanha puinen kauppahalli, joka valmistui 1902, purettiin vuodenvaihteessa 1968–1969, sijaitsi torin vastakkaisella laidalla Siltakadun varressa. Purkamista edelsi kiivas poliittinen kädenvääntö.
Aika ajoin Joensuussa nousee keskustelu uuden kauppahallin purkamisesta ja korvaamisesta jopa vanhan kauppahallin näköisellä uusvanhalla rakennuksella; vanhan kauppahallin rakennuspiirustukset ovat tallessa.[2] Joukko joensuulaisia on perustanut Vanhan kauppahallin ystäväin seuran.
[muokkaa] Markkinat
Torilla on markkinat neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
Markkinat ovat kaksipäiväiset, ja ne pidetään yleensä kunkin kuukauden toisena torstaina ja perjantaina. Tori ja kävelykatu täyttyvät tuolloin eri puolilta Suomea tulleista kiertävistä markkinamyyjistä sekä Joensuun ja oman maakunnan kauppiaista. Viipurinrinkeli on markkinoiden erikoisherkku.
Syyskuussa torilla on suuret sadonkorjuumarkkinat.
Syksyllä 2006 ja keväällä 2007 torilla pidettiin myös kalamarkkinat, jotka yleensä ovat Rantapuistossa.
Markkinoiden aikaan Joensuun kaupoissa on markkinatarjouksia ja ravintoloissa markkinatansseja.
1960-luvulle saakka markkinoiden yhteydessä pidettiin suuret hevosmarkkinat. Hevosia myytiin viimeisenä vuosina urheilutalon ja Länsikadun välisellä alueella, nykyisessä Ystävyydenpuistossa.
[muokkaa] Torin menneisyyttä
Linja-autoasema tuli torille 1930-luvulla, kun moottoriliikenne muutti katukuvaa. Matkahuollon rakennus oli Torikadun laidalla 1960-luvun loppuun saakka. Vuonna 1930 valmistui myös Shellin huoltoasema.[3]
[muokkaa] Torin tulevaisuus
Torin alle on suunniteltu toriparkkia. Joensuun kaupunginvaltuusto on käsitellyt asiaa useaan kertaan. Keväällä 2006 se päätti antaa luvan aloittaa torinaluspysäköinnin mahdollistavan asemakaavan laadinta, mutta rakentamisesta ei ole tehty mitään päätöksiä.
Kauppahallin kohtalo on myös avoin. On ehdotettu nykyisen hallin muuttamista nuorisotaloksi ja uuden kauppahallin rakentamista.
[muokkaa] Torista sanottua
Ismo Björn Joensuun toria koskevassa kolumnissaan Aution torin ruhtinaallisuus on suomalaista ylellisyyttä (Karjalainen 18.10.2006) lausahti muun muassa seuraavaa:
- "Tori on avoin ajatusten vaihtopaikka, kaupungin sydän ja kaupantekoa varten varattu aukio. Tori on edustava kaupunkitila, poliittisen toiminnan näyttämö, kaupunkilaisten olohuone ja kuva kaupungista. Parkkipaikka tori ei ole."
- "Torikahviossa tapaat todelliset torihirmut. Kesän kulkua voi mitata torilla hankitun rusketuksen syvenemisestä."
- "Tori on poliittisen toiminnan kanava tarjoten paikan järjestetylle ja myös spontaanille yhteen keräytymiselle. Torilla käydään läpi samat rituaalit vuosikymmenestä toiseen."
- "Tori on viihdekeskus, joka tarjoaa viihdykettä, katusoittoa, kuunneltavaa, syötävää, juotavaa, rihkamaa ja pelejä."
- "Torin poikki kulkeva ihminen osoittaa, että hän ei ole ruutukaavan vanki, vaan voi valita omat reittinsä."
- "Toriparkki näyttää olevan joensuulainen Vuotoksen allas: se nousee pintaan, vaikka kuinka huuhtoisit."
Arttu Käyhkö kolumnissaan Lihapiirakka kahdella tikillä ja pieni maito, kiitos! Karjalaisessa 6.10.2006 pakinoi seuraavasti:
- "Jos haluat tarkastaa mitä kello on, niin sitä ei kannata tehdä torilla, ei ainakaan viikonloppuna. Sama sääntö pätee kengännauhoihin: niitä ei pidä jäädä sitomaan torille missään tapauksessa vaan siirtyä sivummalle vaikka kierien. Kello voi nimittäin olla jotain välillä 24-04 yöllä, ja siihen aikaan ihmiset jonottavat torin nakkikioskeilla ruokaa. Ja pysähtyminen, tai selvä vauhdin hidastaminen, 30 metrin säteellä jonosta on vähintään yhden jonottajan, yleensä nuorehkon tai keski-ikäisehkön miehen, mielestä ilmiselvä etuiluyritys ja riittävä syy tappelun aloittamiseen."
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 14.5.2007
- ↑ Pertti Elsinen: Kappale kadonnutta kaupunkikulttuuria teoksessa Elämää entisajan Joensuussa, toim. Pasi Tuunainen, 1998.
- ↑ Joensuun kaupungin historia II-IV, s. 178
