Joensuun kirkko
Wikipedia
| Joensuun kirkko | |
 |
|
| Sijainti | Kirkkokadun eteläpää, Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Joensuun seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1900 |
| Suunnittelija | Josef Stenbäck |
| Materiaali | punatiili |
| Istumapaikkoja | 1560 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka ja jugend |
| Avoinna yleisölle 4.6.–31.8.2007 |
joka päivä klo 10–18 |
Joensuun kirkko on Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko.
Kirkko sijaitsee Pielisjoen rannalta kohoavalla pienellä kumpareella. Se on Joensuun vanhimman, Claës Wilhelm Gyldénin vuonna 1848 laatiman asemakaavan kaupunkikikuvallisesti keskeisen puistoakselin eteläisenä päätteenä. Pohjoisena päätteenä on ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Joensuun kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck vuonna 1900. Kirkko valmistui vuonna 1903. Pääosin punatiilinen kirkko on tyyliltään jugendvaikutteista uusgotiikkaa. Julkisivuilla on koristerappauksia. Kaupunkikuvallisesti tärkeimmälle, Kirkkokadun puistoakselin suuntaan avautuvalle julkisivulle muodostuu kahden epäsymmetrisen tornin luoma jännite. Runkohuoneen koilliskulman korkea päätorni toimii kellotapulina. Matalamman luoteistornin suojissa ovat urut. Kolmas torni sijaitsee kaakkoispuolella.
Sisätila on kolmilaivainen. Tähtiholvien koristeluna on jugendornamentiikkaa. Alttaritaulu on Ilmari Launiksen maalaama (1910). Kirkon näyttävät katto- ja seinämaalaukset ovat August Grönroosin ja kirkon lasimaalaukset Antti Salmenlinnan käsialaa.
Kirkon satavuotisjuhlaa varten suoritettiin laaja perukorjaus 2001-02 (Arkkitehtitoimisto Esa Piirainen).
Samalla paikalla sijaitsi aiemmin väliaikainen puukirkko.
