Jim Caldwell

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jim Caldwell (s. 16. tammikuuta 1955 Beloit, Wisconsin) on yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja.[1] Hän toimi yli 20 vuotta valmentajana eri yliopistoissa, kunnes NFL:n Tampa Bay Buccaneersin valmentaja Tony Dungy palkkasi hänet pelinrakentajien valmentajaksi vuonna 2001. Caldwell toimi Dungy alaisuudessa myös Indianapolis Coltsin organisaatiossa ja seurasi häntä päävalmentajana vuonna 2009. Caldwell ensimmäinen kausi oli menestyksekäs. Colts voitti hänen johdollaan runkosarjan 14 ensimmäistä peliään. Pudotuspeleissä joukkue eteni Super Bowliin asti, jossa Pittsburgh Steelers osoittautui kuitenkin paremmaksi. Kaudella 2011 Colts pelasi ilman loukkaantunutta tähtipelinrakentajaansa Peyton Manningia ja tuloksena oli vain 2 voittoa. Caldwell sai kauden jälkeen potkut.[2] Yliopistotasolla Caldwell toimi Wake Forestin päävalmentajana vuosina 1993-2000.[3]

Baltimore Ravens palkkasi Caldwellin apuvalmentajaksi kaudelle 2012. Kesken kauden hyökkäyksen koordinaattori Cam Cameron sai potkut ja Caldwell nostettiin hänen tilalle. [4] Loppukausi sujui hienosti ja kausi päättyi Ravensin Super Bowl-voittoon.[5] Detroit Lions palkkasi Caldwellin päävalmentajakseen kaudelle 2014.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Jim Schwartz
Detroit Lionsin päävalmentaja
2014-
Seuraaja:
'
Edeltäjä:
Tony Dungy
Indianapolis Coltsin päävalmentaja
2009-2011
Seuraaja:
Chuck Pagano
Edeltäjä:
Bill Dooley
Wake Forest Deamon Deaconsin päävalmentaja
1993-2000
Seuraaja:
Jim Grobe