Jim Backus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jim Backus
Syntymäaika 25. helmikuuta 1913
Syntymäpaikka Cleveland, Ohio
Kuolinaika 3. heinäkuuta 1989 (76 vuotta)
Kuolinpaikka Los Angeles, Kalifornia
Oikea nimi James Gilmore Backus
Ammatti näyttelijä
Puoliso Henny Backus (1943–1989)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

James Gilmore ”Jim” Backus (25. helmikuuta 1913 Cleveland, Ohio3. heinäkuuta 1989 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen radio-, televisio-, elokuva- ja ääninäyttelijä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backus syntyi Ohiossa 1913. Hänen isänsä lähetti hänet Kentucky Military Instituteen, mutta high schoolin jälkeen Backus pystyi vakuuttamaan isänsä perinteisen college-koulutuksen hylkäämisestä. Backus lähti New Yorkiin opiskelemaan American Academy of Dramatic Artsiin. Hän valmistui vuonna 1933 ja esiintyi freelancerina teatterissa ja radiossa. Vuonna 1937 Backus teki debyyttinsä Broadwayllä. Hän tuli 1940-luvulla tunnetuksi radio-ohjelma The Alan Young Show’sta, jossa hän esitti Hubert Updyke III:tta.[1]

Backus (2. vas.) Nuoren kapinallisen esittelyvideolla.

Vuoden 1949 Easy Living oli Backuksen ensimmäinen elokuva.[2] Samana vuonna hänet valittiin esittämään Mr. Magoon ääntä animaatiossa Ragtime Bear. Magoosta tuli todella suosittu hahmo, ja Backus esitti tätä useasti sekä televisiossa että elokuvissa seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana. Vuosina 1952–1955 Backus näytteli tuomari Bradley Stevensiä tilannekomediassa I Married Joan. Sarjan jälkeen hän teki tunnetuimmat elokuvaroolinsa, kun hän esiintyi komediassa Francis laivastossa ja Nuoressa kapinallisessa, jossa hän esitti James Deanin hahmon isää.[1]

Backus esiintyi jälleen televisiossa, kun hän näytteli Thurston Howell III:tta 1964–1967 televisiosarjassa Gilligan’s Island. Jäykkä ja rikas Howell perustui hänen aiempaansa Hubert Updyken hahmoonsa. Backus uusi 1970-luvulla roolinsa Howellina piirretyssä televisiosarjassa The New Adventures of Gilligan ja televisioelokuvassa Rescue from Gilligan’s Island. Vuosikymmenen lopulla hän kävi sairaalassa jalkavaivojen takia, ja hänellä diagnisoitiin Parkinsonin tauti. Backus jatkoi kuitenkin uraansa. Hänen viimeinen elokuvansa oli Hullut häät. 1980-luvulla Backus vieraili muun muassa sarjoissa Seikkailujen saari ja Lemmenlaiva.[3]

Backus oli naimisissa näyttelijä Henny Backuksen kanssa vuodesta 1943. He kirjoittivat yhdessä muutamia kirjoja, kuten heidän avioliittoansa käsittelevän What Are You Doing After the Orgyn ja Jim Backuksen Parkinsonin tautia käsittelevän Backus Strikes Back. Jim Backus kuoli keuhkokuumeeseen heinäkuussa 1989.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jim Backus Biography (s. 1) Biography.com. A&E Television Networks, LLC. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)
  2. Erickson, Hal (Rovi): Jim Backus Answers.com. Answers Corporation. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)
  3. a b Jim Backus Biography (s. 2) Biography.com. A&E Television Networks, LLC. Viitattu 27.7.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]