Jerusalemin uskontunnustus
| Jerusalemin uskontunnustus eli Kyrillos Jerusalemilaisen katekeesit |
|
|---|---|
| Κυρίλλου Ἱεροσολύμων κατηχήσεις | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Kyrillos Jerusalemilainen |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | teologia |
| Julkaistu | noin 350 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Johannes Seppälä |
| Kustantaja | Perussanoma |
| Julkaistu | 2013 |
| ISBN | 978-951-888-677-1 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jerusalemin uskontunnustus eli Kyrillos Jerusalemilaisen katekeesit (m.kreik. Κυρίλλου Ἱεροσολύμων κατηχήσεις, Kyrillū Hierosolymōn katēkhēseis) on 300-luvulla eläneen Jerusalemin piispan Kyrillos Jerusalemilaisen katekeesien eli kasteopetuspuheiden kokoelma. Ne käsittelevät keskeisiä kristilliseen oppiin liittyviä aiheita. Kyrilloksen opetuksella on ollut vaikutusta useisiin muihin teologeihin, kuten Ambrosiukseen ja Augustinukseen. Teos on suomennettu vuonna 2013.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkoisä Kyrillos eli 300-luvulla. Hän oli mahdollisesti syntynyt Jerusalemissa ja toimi myöhemmin kaupungin piispana noin vuodesta 350 tai 351 lähtien. Hänen katekeesinsa ovat peräisin suunnilleen samalta ajalta joko juuri ennen hänen vihkimistään piispaksi tai pian sen jälkeen. Samalta ajalta häneltä tunnetaan myös muun muassa Kirje keisari Konstantinukselle.[1]
Teoksen nimen katekeesi (kreikaksi κατήχησις, katēkhēsis)[2] tarkoittaa opettamista yleisesti ja tulee kuulumista tai kaikumista tarkoittavasta sanasta katēkheō (κατηχέω).[3] Tässä se viittaa erityisesti kasteopetukseen, joka annetaan katekumeeneille eli kasteoppilaille, toisin sanoen uusille kristityille tai kirkon tuleville jäsenille, joita ei vielä oltu kastettu. Kasteopetus annettiin vakiintuneen käytännön mukaan 40 päivän paastoaikana ennen pääsiäistä, ja kastaminen tapahtui pääsiäisenä. Teoksen opetuspuheiden jakaantumista 40 päivän ajalle ei tunneta. Usein niiden ajatellaan painottuneen jakson viimeisille viikoille.[1] Puheet vaikuttavat siltä, että ne on esitetty suullisesti ja kirjoitettu ylös jälkikäteen.[4] Kasteopetuksia tunnetaan myös muilta ajan kirjoittajilta, kuten Ambrosiukselta, Johannes Khrysostomokselta ja Theodoros Mopsuestialaiselta.[1] Varhaisena esikuvana voidaan nähdä jo Didakhe eli Kahdentoista apostolin opetus.[5]
Kyrilloksen puheet on pidetty aikana, jolloin kristillistä uskonoppia muotoiltiin täsmälliseen muotoon kirkolliskokouksissa, joita pidettiin erilaisten oppikiistojen vuoksi sekä harhaoppien kumoamiseksi. Merkittävin oli kiista areiolaisuudesta, joka tuomittiin harhaopiksi, ja merkittävimmät kirkolliskokoukset olivat Nikean ensimmäinen kirkolliskokous ja Konstantinopolin kirkolliskokous. Myös Kyrillos liitettiin kiistan varhaisvaiheessa areiolaisuuteen, mutta myöhemmin hän toimi nikealais-konstantinopolilaisen opin puolustajana. Myöhemmin Hieronymus piti Kyrillosta areiolaisena, mutta katsoi tämän luopuneen kannastaan piispaksi vihkimisensä yhteydessä.[1]
Kaikki katekeettiset puheet on suomennettu (2013). Katekeettisten opetuspuheiden lisäksi Kyrillos kirjoitti myös viisi mystagogista katekeesia (Mystagogiset opetuspuheet), jotka kuvaavat kirkon mysteereitä eli sakramentteja. Ne luetaan joskus osaksi samaa katekeesien kokonaisuutta ja myös julkaistaan joskus yhdessä varsinaisten katekeesien kanssa.[4] Suomennettuna ne on kuitenkin julkaistu erikseen (1999).
Kyrilloksen puheet ovat vaikuttaneet muun muassa Ambrosiukseen, Gelasius Kesarealaiseen, Rufinukseen, Niketas Remesianalaiseen ja Augustinukseen. Teoksen tekstin standardilaitoksena pidetään Jacques-Paul Mignen Patrologia Graecaa vuodelta 1857.[1] Nykyaikaan säilynyt teksti ei ilmeisesti ole alkuperäinen, vaan siihen on tehty myöhempiä muutoksia.[6]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
»Oi opetettavat, te koette jo autuuden tuoksua, te kokoatte jo hengellisiä kukkia sitoaksenne taivaalliset seppeleet, Pyhän Hengen hyvä tuoksu henkii jo. Olette jo päässeet palatsin etupihalle, kunpa pääsisitte kuninkaan eteenkin. Onhan teihin puhjennut puitten kukat, kunpa hedelmäkin olisi täydellinen. [...] Jumala on kyllä antelias jakaessaan hyvää, mutta hän odottaa jokaiselta hyvää pyrkimystä. [...] Vaikka ruumiisi olisikin läsnä, muttei mielesi, ei siitä olisi mitään hyötyä.[7]»
Teos koostuu kahdesta osasta, esikatekeesista eli aloituspuheesta sekä varsinaisista katekeeseista, joita on yhteensä 18 kappaletta. Varsinaiset katekeesit voidaan myös jakaa kahteen osaan. Katekeesit I–V ovat johdantoa ja käsittelevät muun muassa kastetta ja uskoa. Katekeesit VI–XVIII käsittelevät kristillisiä opinkappaleita uskontunnustuksen mukaisessa järjestyksessä. Kyrilloksen käyttämä uskontunnustus, Jerusalemin uskontunnustus, muistuttaa monin osin myöhempää Nikealais-konstantinopolilaista uskontunnustusta ja on mahdollisesti ollut sen muotoilun keskeisiä lähteitä.
Kyrillos korostaa kasteopetuksen tärkeyttä, sillä se on ikään kuin talon perustukset, jotka voi tehdä vain kerran ja oikeassa järjestyksessä. Puheista tulee myös ilmi, että varhaisen kirkon aikana kasteopetus tuli pitää salassa muilta, ettei se joutuisi kirkon ulkopuolisten väärinymmärtämäksi ja halvennettavaksi. Itse opetuksessa korostuu kaksi puolta, dogmaattinen usko eli kristillisen uskon sisältö opinkohtineen, ja toisaalta uskovalle lahjoitettu usko, joka eletään todeksi käytännössä, mukaan lukien hyvät teot. Uskontunnustuksen auktoriteetti perustuu siihen, että se on Raamatun mukainen.[8]
Opetuspuheissa on teologisen sisällön lisäksi mielenkiintoisia viittauksia Jerusalemin kaupungin topologiaan 300-luvulla. Puheissa mainitaan muun muassa pyhien paikkojen sijaintitietoja sekä muita yksityiskohtia, kuten Golgatan sijainti suhteessa kaupunginmuureihin sekä Konstantinuksen rakennuttama suuri basilikakirkko eli alkuperäinen Pyhän haudan kirkko.[4] Puheissa tuleekin toistuvasti ilmi Jerusalemin erikoislaatu pyhänä paikkana, jossa se mihin uskotaan on koko ajan konkreettisesti läsnä.[1]
Katekeesit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esikatekeesi (Προκατήχησις) – Johdanto.
- Katekeesi I (Κατήχησις Α') – Kehotus.
- Katekeesi II (Κατήχησις Β') – Synnistä ja luottamuksesta Jumalaan.
- Katekeesi III (Κατήχησις Γ') – Kasteesta ja siitä, kuinka vesi saa pyhittävän voiman.
- Katekeesi IV (Κατήχησις Δ') – Yhteenveto uskon pääkohdista. Jumalasta, Kristuksesta, neitseestä syntymisestä, rististä, hautauksesta, ylösnousemuksesta, taivaaseen astumisesta, tulevasta tuomiosta, Pyhästä Hengestä, ihmisen rakenteesta (sielusta, ruumiista, ruoista, vaatetuksesta, ylösnousemuksesta, kasteesta) ja jumalallisista kirjoituksista.
- Katekeesi V (Κατήχησις Ε') – Uskon luonteesta.
- Katekeesi VI (Κατήχησις ΣΤ') – Jumalan luonteesta ja kolminaisuusopista sekä näitä koskevista harhaopeista.
- Katekeesi VII (Κατήχησις Ζ') – Isästä.
- Katekeesi VIII (Κατήχησις Η') – Isän kaikkivaltiudesta.
- Katekeesi IX (Κατήχησις Θ') – Luojasta.
- Katekeesi X (Κατήχησις Ι') – Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta.
- Katekeesi XI (Κατήχησις ΙΑ') – Pojan syntymisestä ennen aikojen alkua.
- Katekeesi XII (Κατήχησις ΙΒ') – Pojan lihaksi tulemisesta neitsyestä.
- Katekeesi XIII (Κατήχησις ΙΓ') – Kristuksen kärsimyksestä.
- Katekeesi XIV (Κατήχησις ΙΔ') – Kristuksen ylösnousemisesta ja taivaaseenastumisesta.
- Katekeesi XV (Κατήχησις ΙΕ') – Kristuksen toisesta tulemisesta.
- Katekeesi XVI (Κατήχησις ΙΣΤ') – Pyhästä Hengestä ja armolahjoista.
- Katekeesi XVII (Κατήχησις ΙΖ') – Pyhän Hengen armolahjoista.
- Katekeesi XVIII (Κατήχησις ΙΗ') – Ruumiin ylösnousemisesta ja katolisesta kirkosta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Metso, Pekka: ”Johdanto” (alkuosa: Kyrillos Jerusalemilainen ja tämän teologia). Teoksessa Kyrillos 2013, s. 1–31.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κατήχησις A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κατηχέω A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Chapman, John: St. Cyril of Jerusalem Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
- ↑ The Catechetical Lectures of S. Cyril: Catechetical Instruction Christian Classics Ethereal Library. Viitattu 24.4.2017.
- ↑ Yarnold, Edward: Cyril of Jerusalem, s. 22–32. Early church fathers. Psychology Press, 2000. ISBN 0415199034. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kyrillos Jerusalemilainen: Esikatekeesi 1. Suomennos Johannes Seppälä.
- ↑ Metso, Pekka: ”Johdanto: Katekeettisten opetuspuheiden sisältö”. Teoksessa Kyrillos 2013, s. 31–44.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyrillos: Jerusalemin uskontunnustus. Suomentanut Johannes Seppälä. Perussanoma, 2013. ISBN 978-951-888-677-1.
Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Migne, Jacques-Paul: Patrologia Graeca 33, 1857.
- Κυρίλλου Ιεροσολύμων: Κατηχήσεις Αγίου Κυρίλλου Ιεροσολύμων. Επιμέλεια Αρχιμ. Αντωνίου Ρωμαίου. Ετοιμασία, 1999.
- Κυρίλλου Ιεροσολύμων: Κυρίλλου Ἱεροσολύμων Κατηχήσεις IH' Φωτιζομένων. ΒΕΠΕΣ / Βιβλιοθήκη Ελλήνων Πατέρων και Εκκλησιαστικών Συγγραφέων 39. Αθήναι: Αποστολική Διακονία της Εκκλησίας της Ελλάδος, 1969.
- Cyril of Jerusalem: Catechesis. Teoksessa Yarnold, Edward: Cyril of Jerusalem. Early church fathers. Psychology Press, 2000. ISBN 0415199034.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Άγιος Κύριλλος: Κατηχήσεις Ἁγίου Κυρίλλου. Kyrilloksen katekeesit, saarnoja (kreikaksi) (MP3)
- Cyril of Jerusalem: Catechetical Lectures. Kyrilloksen katekeesit I–XVIII (Lecture 1–18) ja Mystagogiset katekeesit (Lecture 19–23). New Advent (englanniksi)
- Cyril of Jerusalem: The Catechetical Lectures of S. Cyril. Christian Classics Ethereal Library. (englanniksi)