Jermain Taylor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jermain Taylor
Tiedot
Oikea nimi Jermain Taylor
Lempinimi Bad Intentions
Painoluokka keskisarja
Maa Flag of the United States.svg Yhdysvallat
Syntymäaika 11. elokuuta 1978
Syntymäpaikka Little Rock, Arkansas
Otteluasento oikeakätinen[1]
Ammattilaistilastot
Ottelut 32
Voitot 28
Tyrmäysvoitot 17
Tappiot 4
Ratkaisemattomat 1

Jermain Taylor (s. 11. elokuuta 1978) on yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja entinen maailmanmestari. Taylor on 185 cm pitkä.[1]

Amatööriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amatöörinä Taylor voitti PALin mestaruuden ja National Golden Gloves -tittelin sekä saavutti maansa mestaruuskilpailuissa pronssia ja hopeaa vuosina 1997 ja 1998. 1998 hän myös saavutti pronssia Hyvän tahdon kisoista, ja alemmassa keskisarjassa pronssia 2000 Sydneyn olympialaisissa.[1]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaiseksi Taylor siirtyi heti Sydneyn kisojen jälkeen solmittuaan sopimuksen DiBella Entertainment -tallin kanssa. Ensimmäisessä ammattilaisottelussaan 27. tammikuuta 2001 hän voitti Madison Square Gardenissa kokeneen Chris Walshin teknisellä tyrmäyksellä neljännessä erässä.

Seitsemännessätoista ammattilaisottelussan 8. elokuuta 2003 Taylor otteli Alfredo Cuevasia vastaan avoimesta WBC:n keskisarjan Amerikan-mestaruudesta. 12-eräinen ottelu päättyi Taylorin voittoon kaikin tuomariäänin. Hän puolusti titteliään Alex Bunemaa, Raul Marquezia ja William Joppya vastaan. Seuraavassa ottelussaan 19. helmikuuta 2005 Taylor voitti aikaisemmin voittamattoman Daniel Edouardin teknisellä tyrmäyksellä kolmannessa erässä ja pääsi haastamaan Bernard Hopkinsin, joka tuolloin piti hallussaan kiistattomasti kaikkien neljän suuren liiton MM-titteleitä. Ottelu Hopkinsia vastaan käytiin 16. heinäkuuta samana vuonna. Täydet 12 erää kestänyt kamppailu päättyi lopulta Taylorin voittoon tuomariäänin 2-1, ja näin hän otti nimiinsä kiistattoman maailmanmestarin tittelin. Päätös aiheutti paljon keskustelua ja oli hyvin pienestä kiinni ettei ottelua olisi tuomittu ratkaisemattomaksi.

Uusintaottelu Taylorin ja Hopkinsin välillä käytiin 3. joulukuuta 2005, tosin Taylor oli joutunut luopumaan IBF-tittelistään jotta ottelu pystyttiin käymään. Myös tällä kertaa ottelu kesti täydet 12 erää, mutta kaikki tuomariäänet menivät Taylorin hyväksi. 17. kesäkuuta 2006 Taylor puolusti WBC- ja WBO-titteleitään Winky Wrightiä vastaan. Ottelu päättyi ratkaisemattomaan ja Taylor sai pitää tittelit itsellään. Myös WBA tunnusti Taylorin kiistattoman ("undisputed") mestaruuden sääntöjensä mukaan, koska hän piti hallussaan kahden muun suurliiton titteliä. 9. joulukuuta 2006 Taylor puolusti mestaruuttan voitokkaasti Kassim Oumaa vastaan ja 19. toukokuuta 2007 Memphisissä Cory Spinksiä vastaan hajaäänipäätöksellä. 29. syyskuuta Taylor puolusti mestaruuttaan Atlantic Cityssä Kelly Pavlikia vastaan. Taylor johti ottelua kaikkien tuomareiden korteissa, kunnes seitsemännessä erässä Pavlik löi hänet kanveesiin ja tuomari keskeytti kamppailun ja julisti Pavlikin voittajaksi. Uusintaottelu Taylorin, ja Pavlikin välille järjestettiin 16.02.2008. Tämän ottelun Pavlik vei selvästi nimiinsä tuomareiden korteissa 12.erän jälkeen.

Taylor kohtasi Vuoden 2008 marraskuussa WBC liiton haastajaottelussa Jeff Lacyn. Taylor voitti ottelun tuomariäänin täysien erien jälkeen.

Vuoden 2009 lokakuussa Taylor kohtasi Arthur Abrahamin häviten tälle kamppailun viimeisessä erässä tyrmäyksellä.

Ottelutyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taylor on tekninen nyrkkeilijä.[1] Taylor on kovakuntoinen ja hän osaa ajoittaa iskunsa.[1] Taylor on nopea, hän liikkuu kehässä hyvin ja osaa harkita tekemisiään.[1] Taylor myös kykenee mukautumaan vastustajansa ottelutyyliin saaden sen kääntymään omaksi edukseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]