Jelena Dementjeva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jelena Dementjeva
Elena Dementieva at the 2008 WTA Tour Championships2.jpg
Maa Venäjän lippu Venäjä
Asuinpaikka Monte Carlo, Monaco
Syntymäaika 15. lokakuuta 1981 (ikä 33)
Pituus 180 cm
Paino 64 kg
Kätisyys oikea
Ammattilaisena elokuu 1998–2010
Kaksinpeli
Paras sijoitus 3. (6.4.2009)
Turnausvoittoja 16
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet välierät 2009
Ranskan avoimet loppuottelu 2004
Wimbledon välierät 2008, 2009
Yhdysvaltain avoimet loppuottelu 2004
Nelinpeli
Paras sijoitus 5. (14.4.2003)
Turnausvoittoja 6
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet 3. kierros (2005, 2006, 2007)
Ranskan avoimet 3. kierros (2004)
Wimbledon välierät (2003)
Yhdysvaltain avoimet loppuottelu (2002, 2005)
Mitalit
Maa: Venäjän lippu Venäjä
Tennis
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2008 kaksinpeli
Hopeaa Hopeaa Sydney 2000 kaksinpeli

Jelena Vjatšeslavovna Dementjeva (ven. Еле́на Вячесла́вовна Деме́нтьева; s. 15. lokakuuta 1981) on venäläinen tennispelaaja ja olympiavoittaja. Hän oli parhaimmillaan tenniksen maailmanlistalla kolmantena ja voitti urallaan neljä WTA-turnausta. Dementjeva oli uransa aikana kaksi kertaa Grand Slam -turnauksen finaalissa. Hän voitti kaksi olympiamitalia: kultaa Pekingin olympialaisista ja hopeaa Sydneystä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattilaisuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dementjeva aloitti ammattilaisuransa elokuussa 1998. Sitä ennen hän oli voittanut kolme ITF-kiertueen turnausta kaksinpelissä ja yhtä monta nelinpelissä, parinaan Anastasija Myskina. Vuonna 1999 hän edusti maataan Fed Cupin loppuottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat voitti Venäjän 4–1 ja Dementjeva hankki maalleen sen ainoan pisteen. Vuonna 1999 hän pelasi myös debytoi kaikkien Grand Slam -turnausten pääsarjassa. Australian avoimiin, Ranskan avoimiin ja Wimbledoniin hän pääsi karsintojen kautta ja Yhdysvaltain avoimiin ilman karsintoja. Australian avoimissa ja Ranskan avoimissa tie nousi pystyyn toisella kierroksella, Wimbledonissa heti ensimmäisellä ja Yhdysvaltain avoimissa hän eteni kolmannelle kierrokselle. Saman vuoden kesällä hän nousi maailmanlistalla sadan parhaan pelaajan joukkoon.

Vuonna 2000 Dementjeva teki läpimurtonsa WTA-huipulle. Syksyllä hän eteni ensimmäisenä Venäjää edustavana naisena Yhdysvaltain avointen välieriin voitettuaan muun muassa Conchita Martínezin kolmannella kierroksella ja Anke Huberin puolivälierissä. Hän hävisi välieräottelunsa Lindsay Davenportia vastaan suoraan kahdessa erässä. Hyvät otteet Yhdysvalloissa nostivat hänet WTA:n maailmanlistalla kahdenkymmenen parhaan pelaajan joukkoon. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin Dementjeva voitti hopeaa Sydneyn olympialaisten kaksinpelissä. Hän hävisi loppuottelun Yhdysvaltain Venus Williamsia vastaan luvuin 2–6, 4–6. Kauden päättävällä maailmanlistalla hän oli sijalla 12. Kauden jälkeen Dementjeva palkittiin WTA-kiertueen kehittyneimpänä pelaajana.

2001–2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 Dementjeva kahden WTA-turnauksen loppuottelussa, Acapulcossa ja Moskovassa. Acapulcossa hän hävisi loppuottelun Amanda Coetzeria vastaan luvuin 6–2, 1–6, 2–6 ja Moskovassa Jelena Dokićia vastaan luvuin 6–4, 5–7, 4–6. Hän päätti kauden jälleen maailmanlistan viidentoista parhaan pelaajan joukossa. Seuraavana vuonna Dementjeva pelasi kaksinpelissä yhden turnauksen loppuottelussa. Hän hävisi kesäkuussa 's-Hertogenboschin ruohokenttäturnauksen loppuottelun Eléni Daniilídouta vastaan luvuin 6-3, 2-6, 3-6. Hän menestyi kaudella 2002 nelinpelissä kaksinpeliä paremmin. Hän voitti Janette Husarovan kanssa neljä nelinpeliturnausta, mukaan luettuna WTA-kiertueen mestaruusturnauksen, ja he pelasivat myös Yhdysvaltain avointen nelinpelin loppuottelussa.

Huhtikuussa 2003 Dementjeva otti ensimmäisen WTA-turnausvoittonsa kaksinpelissä voittamalla Amelia Islandilla pelatun massakenttäturnauksen. Hän kaatoi turnauksen loppuottelussa Lindsay Davenportin luvuin 4-6, 7-5, 6-3. Syyskuussa hän otti kaksi turnausvoittoa lisää voittamalla viikon sisään turnaukset Balilla ja Shanghaissa. Kummallakin kertaa loppuottelun häviävänä osapuolena oli Chanda Rubin. Hän päätti kauden ensimmäistä kertaa maailmanlistan kymmenen parhaan joukossa. Nelinpelissä Dementjeva voitti maannaisensa Lina Krasnoroutskajan kanssa 's-Hertonboschin turnauksen, jonka loppuottelussa he kaatoivat Nadja Petrovan ja Mary Piercen. Lisäksi hän ja Krasnoroutskaja etenivät Wimbledonin nelinpelin välieriin, joissa he hävisivät Paola Suarezille ja Virginia Ruano Pascualille. Matkalla välieriin he voittivat muun muassa Williamsin siskokset Serenan ja Venusin.

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touko-kesäkuussa 2004 Dementjeva eteni Ranskan avointen kaksinpelin loppuotteluun. Matkalla loppuotteluun hän voitti muun muassa Lindsay Davenportin neljännellä kierroksella, Amélie Mauresmon puolivälierissä ja Paola Suarezin välierissä. Hän hävisi lopulta loppuottelun maannaistaan Anastasija Myskinaa vastaan luvuin 1-6, 2-6. Vuoden 2004 Ranskan avoin tennisturnaus oli ensimmäinen Grand Slam -turnaus avoimella aikakaudella, jossa kolme venäläisnaista (Dementjeva, Myskina ja Marija Šarapova) on edennyt kaksinpelin puolivälieriin, ensimmäinen, jossa kaksi venäläisnaista on edennyt kaksinpelin välieriin ja ensimmäinen, jonka kaksinpelin loppuottelussa vastakkain on pelannut kaksi venäläisnaista. Wimbledonissa Dementjeva putosi jo ensimmäisellä kierroksella hävittyään tšekkiläiselle Sandra Kleinovalle kolmessa erässä.

Myöhemmin kaudella 2004 hän eteni Yhdysvaltain avointen loppuotteluun voitettuaan matkalla muun muassa Vera Zvonarjovan neljännellä kierroksella, Amélie Mauresmon puolivälierissä ja Jennifer Capriatin välierissä. Hän kohtasi loppuottelussa maannaisensa Svetlana Kuznetsovan, joka vei voiton suoraan kahdessa erässä, luvuin 3–6, 5–7. Vuoden 2004 Yhdysvaltain avoin tennisturnaus oli jo kolmas peräkkäinen Grand Slam -turnaus, jossa naisten kaksinpelin mestaruuden voittaja oli venäläinen (Wimbledonissa voiton oli ottanut Marija Šarapova). Ranskan ja Yhdysvaltain avointen lisäksi Dementjeva pelasi myös kolmen muun turnauksen, Miamin, Hasseltin ja Moskovan turnausten loppuottelussa. Miamissa hän hävisi loppuottelun Serena Williamsia vastaan, Hasseltissa hän voitti Jelena Bovinan ja Moskovassa hän hävisi loppuottelun Anastasija Myskinaa vastaan.

2005–2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Dementjeva eteni Yhdysvaltain avointen välieriin, joissa tie nousi pystyyn Mary Pierceä vastaan. Turnauksen nelinpelissä hän pelasi parinsa Flavia Pennettan kanssa loppuottelussa. He hävisivät Lisa Raymondille ja Samantha Stosurille kolmessa erässä. Dementjeva pelasi kauden aikana myös kahden muun nelinpeliturnauksen loppuottelussa, Sydneyssä hän hävisi Ai Sugiyaman kanssa loppuottelun Samantha Stosuria ja Bryanne Stewartia vastaan ja Los Angelesissa hän ja Flavia Pennetta voittivat loppuottelun Angela Haynesia ja Bethanie Mattekia vastaan. Viikko Yhdysvaltain avointen jälkeen Dementjeva auttoi maataan uusimaan edellisvuotisen Fed Cupin voittonsa; vuonna 2004 Dementjeva ei ollut Fed Cupia pelannut. Venäjä voitti Ranskan 3–2 ja kaikki maan otteluvoitot tulivat otteluista, joissa Dementjeva pelasi. Hän voitti kaksinpeliotteluissa Mary Piercen ja Amélie Mauresmon ja nelinpeliottelun Pierceä ja Mauresmoa vastaan Dinara Safinan kanssa. Hän pelasi kauden aikana myös kahden WTA-kaksinpeliturnauksen loppuottelussa, Charlestonin loppuottelussa hän koki tappion Justine Henin-Hardennelle ja Philadelphiassa Amélie Mauresmolle.

Dementjeva aloitti kauden 2006 putoamalla Australian avointen kaksinpelissä jo ensimmäisellä kierroksella hävittyään Julia Scruffille. Kauden toisessa turnauksessaan, Tokion Toray Pan Pacific Openissa, Dementjeva otti ensimmäisen Tier I -luokan turnausvoittonsa kaksinpelissä voitettuaan turnauksen loppuottelussa Martina Hingisin suoraan kahdessa erässä, 6–2, 6–0. Samantasoisessa Indian Wellsin turnauksessa hän hävisi loppuottelun Marija Šarapovalle 1–6, 2–6. Toukokuussa Dementjeva selviytyi Flavia Pennettan kanssa Berliinin nelinpeliloppuotteluun, jossa he kokivat tappion Yan Zille ja Zheng Jielle 2–6, 3–6. Wimbledonissa Dementjeva eteni kaksinpelin puolivälieriin, mutta kärsi selvän 1–6, 4–6 tappion Šarapovalle. Elokuussa hän voitti Tier II -tason JPMorgan Chase Open -turnauksen Los Angelesissa peitottuaan loppuottelussa Jelena Jankovićin 6–3, 4–6, 6–4. Yhdysvaltain avoimissa Dementjeva puolestaan hävisi puolivälierässä Jankovićille 2–6, 1–6 – hän ei voittanut ottelussa yhtään omaa syöttövuoroa.

2007–2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 toukokuussa Dementjeva voitti ensimmäisen turnauksensa punaisella massakentällä voitettuaan Tier III -luokan turnauksen Istanbulissa. Hänen loppuotteluvastustajansa Aravane Rezaï luovutti ottelun tilanteessa 7–6, 3–0. 14. lokakuuta 2007 Dementjava saavutti uransa siihen asti suurimman turnausvoiton kukistettuaan Serena Williamsin Kremlin Cup -turnauksen finaalissa Moskovassa 5–7, 6–1, 6–1. Kauden Grand Slam -turnaukset sujuivat vaisusti: Australiassa hän selvisi neljännelle, muissa kolmannelle kierrokselle. Kauden päätteeksi Dementjeva oli maailmanlistalla yhdestoista – ensimmäisen kerran vuoden 2002 jälkeen kymmenen parhaan ulkopuolella.

Kaudella 2008 Dementjeva selviytyi Australian avoimissa neljännelle kierrokselle, jossa hävisi Marija Šarapovalle 2–6, 0–6. Helmi-maaliskuussa hän voitti Tier II -tason turnauksen Dubaissa voitettuaan loppuottelussa Svetlana Kuznetsovan 4–6, 6–3, 6–2. Berliinin Tier I -kilpailussa Dementjeva selviytyi finaaliin, jonka hävisi Dinara Safinalle 3–6, 6–2, 6–2. Toukokuun lopulla hän selviytyi Istanbulin turnauksessa finaaliin, jossa hän hävisi Agnieszka Radwańskalle numeroin 3–6, 2–6. Ranskan avointen puolivälierissä Dementjeva hävisi maannaiselleen Dinara Safinalle. Wimbledonin puolivälierissä hän voitti maannaisensa Nadja Petrovan mutta hävisi välierissä Venus Williamsille lukemin 1–6, 6–7(3).

Pekingissä 2008 Dementjeva voitti olympiakultaa kaksinpelissä. Hän voitti finaalissa Dinara Safinan 3–6, 7–5, 6–3. Safina kärsi ottelussa epätasaisuudesta ja syöttövirheistä, mikä ratkaisi tasaiselle Dementjevalle kultamitalin.[1] Dementjeva hävisi olympiaturnauksessa vain kaksi erää: Safinalle finaalissa ja Serena Williamsille puolivälierissä[2]. Yhdysvaltain avointen välierissä Dementjeva hävisi Jelena Jankovićille lukemin 4–6, 4–6. Lokakuussa hän voitti Luxemburgin WTA-turnauksen loppuottelussa Caroline Wozniackin eräluvuin 2–6, 6–4, 7–6(4).

2009–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dementjeva aloitti kauden voittamalla Aucklandin WTA-turnauksen, jonka finaalissa hän kukisti Jelena Vesninan erin 6–4, 6–1. Heti seuraavalla viikolla hän voitti Sydneyn WTA-turnauksen. Välierissä hän voitti Serena Williamsin 6–3, 6–1 ja finaalissa Dinara Safinan 6–3, 2–6, 6–1. Australian avoimessa turnauksessa hän eteni välieriin mutta hävisi Serena Williamsille eräluvuin 3–6, 4–6. Aiemmin hän oli Australian avoimissa päässyt parhaimmillaan neljännelle kierrokselle vuosina 2002, 2005, 2007 ja 2008.

Helmikuussa Dementjeva selviytyi Pariisin turnauksessa loppuotteluun, jossa hän hävisi Amélie Mauresmolle lukemin 6–7(7), 6–2, 4–6. Ranskan avoimissa hän putosi jatkosta kolmannella kierroksella. Wimbledonissa hän pääsi välieriin, joissa hän hävisi Serena Williamsille lukemin 7–6(4), 5–7, 6–8. Elokuussa hän voitti Toronton turnauksen loppuottelussa Marija Šarapovan lukemin 6–4, 6–3. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi jo toisella kierroksella Melanie Oudinille lukemin 7–5, 4–6, 3–6.

Dementjeva voitti urallaan olympiavoitto mukaan lukien kuusitoista WTA-tason turnausta kaksinpelissä ja kuusi nelinpelissä. Hänen valmentajanaan toimi hänen äitinsä Vera Dementjeva, aiemmin valmentajana oli entinen pelaaja Olga Morozova.

Lokakuussa 2010 hän ilmoitti lopettavansa uransa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wine, Steven: Dementieva wins gold medal in women's singles 17. elokuuta 2008. The Associated Press. Viitattu 17. elokuuta 2008. (englanniksi)
  2. Athlete Biography: DEMENTIEVA Elena The Beijing Organizing Committee for the Games of the XXIX Olympiad. Viitattu 17. elokuuta 2008. (englanniksi)
  3. Elena Dementievasta tenniseläkeläinen murtopallo.com. Viitattu 29.10.2010.