Jekaterina Dolgorukaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jekaterina Dolgorukaja photo by Sergei Lvovich Levitsky and Rafail Sergeevich Levitsky 1880. (The Di Rocco Wieler Private Collection, Toronto, Canada)

Ruhtinatar Jekaterina Mihailovna Dolgorukaja (ven. Екатерина Михайловна Долгорукова; 14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1847 Volhynia, Venäjä, nyk. Ukraina15. helmikuuta 1922 Nizza, Ranska) myöhemmin ruhtinatar Jurjevskaja, oli keisari Aleksanteri II:n rakastajatar, sittemmin toinen puoliso.

Aleksanteri II:n ensimmäisen puolison, keisarinna Maria Aleksandrovnan oli heikon terveytensä vuoksi vietettävä pitkiä aikajaksoja ulkomailla, niinpä tsaari vieraili 1860-luvun alkupuolella vaimonsa puolesta arvostetussa Smolnan instituutissa, joka oli aateliston tyttöjen sisäoppilaitos. Hänen huomionsa kiinnittyi tuolloin oppilaana olleeseen noin 15-vuotiaaseen keisarilliseen suojattiin, ruhtinatar Jekaterina Dolgorukajaan, joka poti ankaraa koti-ikävää. Tsaari ryhtyi vierailemaan Smolnassa yhä useammin. Vuonna 1865 Jekaterina lähti Smolnasta ennen aikojaan. Keisari pyysi tyttöä rakastajattarekseen, mutta tämä antoi rukkaset noin vuoden ajan, kunnes viimein antoi periksi. Kiihkeän intohimoista suhdetta kesti 14 vuotta, joiden aikana Jekaterina asui Pietarissa useissa eri taloissa eikä juuri tavannut muita ihmisiä. Aleksanteri kävi hänen luonaan iltapäivisin.

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jekaterina ja Aleksanteri saivat ennen avioitumistaan neljä lasta, joista yksi kuoli jo nuorena.

  • Georgi Jurjevski (12.5.1872 - 13.9.1913)
  • Olga Jurjevskaja (7.11.1873 - 10.8.1925)
  • Boris Jurjevski (23.2 - 11.4.1876)
  • Jekaterina Jurjevskaja (9.2.1878 - 22.12.1959)

Lapset asuivat muodon vuoksi eri taloissa. Monet olivat kuitenkin perillä heidän syntyperästään.

Keisarin kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinna Maria Aleksandrovnan kuoleman jälkeen vuonna 1880 Aleksanteri nai Jekaterinan salaisesti ja oli aikeissa nimittää tämän keisarinnaksi. Aleksanteri kuitenkin joutui salamurhan uhriksi ennen tätä, maaliskuussa 1881. Keisarin kuoltua ruhtinatar Jekaterina asettui Ranskaan ja jätti Pietarin-palatsinsa poikansa käyttöön. Poika kuoli vuonna 1913, mutta ruhtinatar itse eli vuoteen 1922, vaikka vallankumous veikin häneltä Aleksanterin hänelle määräämän vuotuisen määrärahan. Jekaterinan vanhin tytär Olga avioitui kreivi Georg Merenbergin kanssa, joka oli Luxemburgin hallitsijasuvun Nassaun morganaattinen serkku, ja asettui asumaan Saksaan. Nuorempi tytär Jekaterina (Catherine) avioitui venäläisen ruhtinas Bariatinskin kanssa, mutta jäi leskeksi vuonna 1910. Hän avioitui uudelleen Jaltalla vuonna 1916 ja paettuaan pari vuotta myöhemmin jännittävien vaiheiden jälkeen maitse Krimiltä hän yritti luoda uraa oopperalaulajana. Hän kuoli Haylingin saarella vuonna 1959 yksinäisenä ja varattomana.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]