Jean Vautrin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jean Herman
Henkilötiedot
Syntynyt17. toukokuuta 1933
Pagny-sur-Moselle, Ranska
Kuollut16. kesäkuuta 2015 (82 vuotta)
Gradignan, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen
Ammatti kirjailija, elokuvantekijä
Kirjailija
SalanimiJean Vautrin
Äidinkieliranska
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jean Vautrin, oik. Jean Herman (17. toukokuuta 1933 Pagny-sur-Moselle16. kesäkuuta 2015 Gradignan) oli ranskalainen kirjailija, elokuvantekijä ja käsikirjoittaja.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskeltuaan kirjallisuutta Auxerressa hän voitti Id'HEC:n palkinnon. Hän opiskeli Ranskan kirjallisuutta Bombayn yliopistossa, ja hänestä tuli Roberto Rossellinin apulaisohjaa. Ranskaan palattuaan hän tuotti viisi pitkää elokuvaa.[2]

Hänen kielensä on runsasta ja omaperäistä, ja varhaiset työt ovat jännityskertomuksia, jotka ovat lämminhenkisiä ja kieleltään rikkaita. Käsikirjoittajana hänen lahjakkuutensa on ilmennyt dialogeissa ja tilanteiden luonnehdinnassa.

Hän nousi julkisuuteen 1989 voitettuaan Prix Goncourt'n romaanillaan Un grand pas vers le bon Dieu.[3] Vuonna 1986 hän sai Prix Goncourt de la Nouvelle -palkinnon novellikokoelmastaan Baby-boom.

Vuonna 1987 hän teki kirjailija Dan Franckin kanssa suurisydämisen valokuvaajahamon Boron (jonka esikuvana on todennäköisesti ollut Robert Capa).

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apulaisohjaajana elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • India, Terre Mère
  • Paris nous appartient
  • Les Quatre Cavaliers de l'Apocalypse
  • Le Jour le plus long[4]

Ohjaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flic ou Voyou ohjaus Georges Lautner
  • Garde à vue ohjaus Claude Miller

Näyttelijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1973 : À bulletins rouges
  • 1974 : Billy-Ze-Kick, adapté au cinéma par Gérard Mordillat en 1985
  • 1977 : Mister Love
  • 1977 : Typhon gazoline
  • 1979 : Bloody Mary, adapté en bande dessinée par Jean Teulé en 1983
  • 1981 : Groom
  • 1982 : Canicule, adapté au cinéma par Yves Boisset en 1984 et par Baru en une bande dessinée parue en avril 2013 aux Éditions Casterman3
  • 1987 : La Vie Ripolin
  • 1989 : Un grand pas vers le bon Dieu, Prix Goncourt
  • 1994 : Symphonie Grabuge, Prix du roman populiste
  • 1997 : Le Roi des ordures
  • 1987 : Un monsieur bien mis
  • 1998 : Le Cri du peuple, Prix Louis Guilloux pour l'ensemble de son œuvre et adapté en bande dessinée par Tardi
  • 2001 : L’homme qui assassinait sa vie
  • 2002 : Le Journal de Louise B.

Neljä ranskalaista sotilasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2004 : Adieu la vie, adieu l’amour [tome 1]
  • 2004 : La Femme au gant rouge [tome 2]
  • 2009 : La grande zigouille [tome 3]

Novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1983 : Patchwork, Prix des Deux Magots 1984
  • 1986 : Baby-boom, Prix Goncourt de la nouvelle 1986
  • 1989 : Dix-huit tentatives pour devenir un saint
  • 1992 : Courage chacun
  • 2005 : Si on s’aimait?
  • 2009 : Maîtresse Kristal et autres bris de guerre

Kirjalliset yhteistyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Les Aventures de Boro, reporter photographe (Dan Franckin kanssa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1987 : La Dame de Berlin
  • 1990 : Le Temps des cerises
  • 1994 : Les Noces de Guernica
  • 1996 : Mademoiselle Chat
  • 2000 : Boro s’en va-t-en guerre
  • 2005 : Cher Boro
  • 2007 : La Fête à Boro
  • 2009 : La Dame de Jérusalem

Tekstitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2009 : La Vie Badaboum
  • 2010 : Dr Herman et (mr) Vautrin : Entretiens avec Noël Simsolo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Jean Vautrin