Jean-Baptiste Kléber

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean-Baptiste Kléber

Jean-Baptiste Kléber (s. 9. maaliskuuta 1753, Strasbourg – k. 14. kesäkuuta 1800, Kairo) oli ranskalainen Ranskan vallankumoussotien aikainen kenraali. Hän saavutti menestystä vallankumousarmeijan kenraalina vuosina 1794–1796 ja seurasi Napoleonia Egyptiin vuonna 1798.[1] Vuonna 1799 hänestä tuli Egyptin armeijan ylipäällikkö. Seuraavana vuonna syyrialainen opiskelija Suleiman al-Halabi murhasi hänet.

Kléber syntyi 1753 katolisen isän ja protestanttisen äidin perheeseen. Hänestä varttui komea, pitkä ja vaalea nuorimies, ja hän värväytyi 1777 Itävallan armeijaan kreivi Kaunitzin jalkaväkirykmenttiin ja nousi siellä aliluutnantiksi. Ranskaan palattuaan hän toimi arkkitehtinä, kunnes värväytyi vallankumousarmeijaan 1792.[2]

Kléber nimitettiin prikaatikenraaliksi 1793 ja lähetettiin murskaamaan rojalistien kapinaa Vendéen maakuntaan. Seuraavaksi hän kunnostautui Fleurusin taistelussa 1794. Hän oli mukana Napoleonin Egyptin-retkellä ja hän haavoittui lievästi Aleksandriassa 1798. Napoleon suuntasi turkkilaisten hallitseman Syyrian kimppuun, ja käytiin Taborin taistelu huhtikuussa 1799. Sotaretken venyessä Napoleon nousi laivaan kohti Ranskaa ja jätti Kléberin johtamaan Egyptin-armeijaa brittejä ja turkkilaisia vastaan.[2]

Kléber pyrki tuomaan joukot kotimaahan, ja hän neuvotteli 24. tammikuuta 1800 brittien kanssa El-Arišin aselevon, jonka mukaan ranskalaiset evakuoisivat joukkonsa pois Egyptistä. Asiasta sopinut brittikenraali oli kuitenkin ylittänyt valtuutensa, ja ranskalaisia vaadittiin antautumaan. Tällöin Kléber julisti joukoilleen: "Valmistautukaa taisteluun!" Tästä seurannut Heliopoliksen taistelu 20. maaliskuuta 1800 päättyi ranskalaisten selvään voittoon. Vastassa olleen Turkin tappio kuitenkin nostatti uskonnollista kiihkoilua, joka johti islamilaisen opiskelijan tekemään Kléberin murhaan tämän palatsin puutarhassa 14. heinäkuuta 1800. Joukkojen lopullisen kotiutuksen neuvotteli 1801 Kléberin seuraaja kenraali Menou.[2]

Kléberin ruumiin tuominen kunniapaikalle Ranskaan oli vaiheikas operaatio. Aluksi hauta oli 17 vuoden ajan Ifin saarella Marseillen lähellä. Hänen syntymäkaupunkinsa Strasbourg järjesti vuonna 1818 hautapaikaksi kaupungin katedraalin. Kun Kléberin arvostus nousi, kerättiin rahaa hänen muistomerkkiään varten. Tämä ei toteutunut, mutta hauta siirrettiin Strasbourgin keskusaukiolle 1840. Vähitellen paikasta tuli nationalistisen ja saksalaisvastaisen kiihkoilun kohde, koska kaupunki jäi Saksan–Ranskan sodassa 1870 Saksalle. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset siirsivät ruumiin Cronenburgin sotilashautausmaalle. Sieltä ranskalaiset palauttivat ruumiin takaisin sodan päätyttyä.[2]

Suomalainen kenraali Erik Heinrichs julkaisi vanhoilla päivillään Kléber-aiheisen teoksen Kléber i Egypten: ett krigaröde från franska revolutionens dagar (1947, Helsingfors, Stockholm). Heinrichs oli kiinnostunut monien muidenkin ranskalaisten upseerien vaiheista, mutta vain tämän teoksen hän sai valmiiksi. Kirjoittaja sanoi kuvanneensa Kléberiä toisen sotilaan silmin, kun hän kirjoja lukiessaan oli joutunut tämän upean soturihahmon lumoihin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.
  2. a b c d e Osmo Pekonen: Kuudesti haudattu kenraali. Kanava-lehti, 2014, nro 5, s. 30-35. Forssa: Otavamedia. ISSN 0355-0303.