Jauhosavikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jauhosavikka
Melganzenvoet bloeiwijze Chenopodium album.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Savikkakasvit Chenopodioideae
Suku: Savikat Chenopodium
Laji: album
Kaksiosainen nimi
Chenopodium album
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jauhosavikka Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Jauhosavikka Commonsissa

Jauhosavikka (Chenopodium album) on yleinen yksivuotinen rikkakasvi. Kasvia tavataan Suomessa kaikkialla pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Jauhosavikka on Suomessa muinaistulokas. Kasvi on alkuperältään euraasialainen ja on kulkeutunut ihmisen asutuksen mukana muualle. [1] Jauhosavikan suomalaisia kutsumanimiä ovat muun muassa saviheinä ja saviruoho.[2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Jauhosavikka kasvaa 10–100 cm korkeaksi. Sen harmahtavat, savisen näköiset lehdet muistuttavat muodoltaan pinaattia. Se kukkii heinä–syyskuussa. Kukinto on vihreä ja vaatimaton. Tähkämäiseen kukintoon tulee runsaasti pieniä, kovia siemeniä.[2]

Jauhosavikan näköislajeja ovat pohjanjauhosavikka (Chenopodium suecicum), punasavikka (Chenopodium rubrum), hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus) ja kylämaltsa (Atriplex patula).[3]

[muokkaa] Rikkakasvina

Jauhosavikka kasvaa ja viihtyy multavassa typpipitoisessa maassa asutuksen läheisyydessä. Puutarhassa se on ikävä, koska se kilpailee varsinaisten viljelykasvien kanssa viemällä syväjuurisena kasvina maasta ravinteita. Koska kasvi on yksivuotinen ja lisääntyy ainoastaan siemenistä, on tärkeätä poistaa kukinnot kasvin torjumiseksi. Muhevasta mullasta kasvi on helppo poistaa kitkemällä. Jauhosavikka ei lisäänny juuren paloista.[1]

[muokkaa] Käyttö

Jauhosavikkaa voidaan käyttää ravinnoksi tuoreena pinaatin tapaan, tosin suuren oksaalihappopitoisuuden vuoksi se ei sovi hyvin esimerkiksi munuaisvikaisille. Pula-aikoina sen siemeniä on käytetty jauhojen jatkeena.

Jauhosavikalle on sukua inkojen ruokakasvi kvinoa (Chenopodium quinoa).[3]

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Gunnel Ginsburg: Rikkakasvit: Tunnista ja hävitä, s. 12. Minerva Kustannus, 2010. ISBN 978-952-492-332-3.
  2. a b Farmit.net: jauhosavikka
  3. a b Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä