Jauhopukki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jauhopukki
Jauhopukin toukkia ja tyhjä toukkanahka. Vaalea toukka on äskettäin luonut nahkansa.
Jauhopukin toukkia ja tyhjä toukkanahka. Vaalea toukka on äskettäin luonut nahkansa.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Heimo: Pimikkökuoriaiset Tenebrionidae
Suku: Tenebrio
Laji: molitor
Kaksiosainen nimi
Tenebrio molitor
Linnaeus, 1758[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jauhopukki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jauhopukki Commonsissa

Jauhopukki (Tenebrio molitor) on linnunpesissä, lahopuussa ja ihmisasunnoissa kaikkialla maailmassa tavattava kovakuoriainen. Sen toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ja häkkilintujen ruokana käytetty hyönteinen. Joissakin maissa niitä kuivataan ja jauhetaan tortillajauhojen sekaan. Jauhopukin viljeleminen on helppoa, mutta se saattaa levitä asuntoihin, joissa se luokitellaan tuholaiseksi; tuhohyönteisistä se on kuitenkin vaarattomimpia. Ravinnoksi kasvatettavat jauhopukit eivät kykene lentämään. Päivisin kuoriainen on valonarka, mutta hakeutuu yöllä valoa kohti. Täysikasvuiset jauhopukit hakeutuvat usein avattuun jauho- tai jyväpussiin, jossa ne myös parittelevat ja munivat. Naaras munii kerralla useita satoja munia pieniksi kasoiksi tai erilaisiin onkaloihin ja peittää ne sen jälkeen tahmealla eritteellä. Eritteen avulla munat peittyvät jauhoon, jolloin niitä on hyvin vaikea löytää jauhojen seasta. Parin viikon päästä muninnasta kuoriutuneet jauhomadot ovat erittäin pieniä ja lähtevät etsimään siemeniä tai vihanneksia ravinnokseen. Toukat ovat kiiltäviä ja kellanruskeita ja kasvavat enintään neljä senttimetriä pitkiksi, ennen kuin koteloituvat. Kotelovaihe kestää huoneenlämmössä tavallisesti 13-16 vuorokautta. Jauhopukki voi vaipua horrokseen lämpötilan laskiessa, jolloin se myös elää pitempään. Siksi lemmikkieläimelle säästettyjä jauhomatoja pidetään joskus purkissa jääkaapissa.

Kalansyötiksi kasvatettavia jauhomatoja käsitellään toisinaan hormoneilla, jotka estävät niiden muodonmuutoksen ja pitävät ne pitempään toukkavaiheessa.

Jauhopukin toukat eli jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa. Jauhomadossa on energiaa noin 2,1 kcal/g. Tästä energiamäärästä 60 % on peräisin rasvasta, 37 % proteiinista ja 3 % hiilihydraateista. Kalsium/fosforisuhde on 1:12.

Aikuinen jauhopukki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen jauhopukki

Aikuisena jauhopukki on litteä, musta tai tummanruskea kovakuoriainen. Tuntosarvet ja jalat ovat usein muuta ruumista vaaleammat. Sen pituus on 12-18 millimetriä. Koiraalla on hieman käyremmät sääret kuin naaraalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS: Tenebrio molitor (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]