Auton jarrujärjestelmä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Auton jarrujärjestelmä koostuu seisontajarrusta ja käyttöjarrusta. Käyttöjarrun pitää olla kaksipiirinen, ja sen on vaikutettava jokaisen pyörän erillisiin hankauspintoihin. Lisäksi hidastuvuuden on kuivalla asfaltilla oltava vähintään 5,8 m/s2 enintään 500 N poljinvoimalla. Seisontajarrun (käsijarru) käyttövoiman on oltava vähintään 20% kokonaispainovoimasta ja jakauduttava vähintään yhden akselin molemmille pyörille. Henkilöautossa seisontajarru on täysin mekaaninen, kun taas linja- ja kuorma-autoissa seisontajarrun vapauttamiseen käytetään yleensä paineilmaa.
Nestejarru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neste- eli hydrauliikkakäyttöiset jarrut ovat umpinaisia. Hydrauliikkaputkien pitää kestää 230 barin paine. Henkilön painaessa jarrupolkimen pohjaan siirtyy voima pääsylinterin mäntään. Männän liike muuttuu paineeksi, joka siirtyy putkea pitkin työsylinterin mäntään. Levyjarruissa mäntä työntää jarrupalat kiinteästi autossa oleviin jarrulevyihin aiheuttaen kitkavoimaa. Rumpujarruissa mäntä työntää jarruhihnan avustuksella jarrukenkiä rumpua vasten. Pääsylinterin halkaisijaa pienentämällä tai työsylinteriä isontamalla voidaan jarrutuksen tehoa lisätä.
Jarrupiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksipiirijarru toimii niin, että kaikkiin jarruihin kohdistuu sama paine. Vuodon sattuessa piirin mihin tahansa osaan, lakkaavat kaikkien pyörien jarrut jarruttamasta. Siksi yksipiirijarru ei ole enää sallittu autoissa.
Kaksipiirijarrut ovat joko akseli- tai ristijakoisia. Ristijakoisessa piirit ovat vasen takajarru ja oikea etujarru sekä oikea takajarru ja vasen etujarru. Akselijakoisissa järjestelmissä piirit vaikuttavat akseleittain. Takavetoiset autot käyttävät tätä piirijakoa. Toisenlaisessa akselijakoisessa jarrupiirissä edessä sijaitsevat jarrut ovat nelimäntäiset. Tässä järjestelmässä molemmissa piireissä on toinen takajarruista mukana. Järjestelmää voidaan käyttää niin etu- kuin takavetoisissa autoissa.
Alipainetehostin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imusarjan, tai dieselissä erillisen ilmanpainepumpun, alipainetta hyväksi käyttävä alipainetehostin sijaitsee ennen jarrujen pääsylinteriä. Pääsylinterin männän molemmille puolille vaikuttava alipaine ja venttiilillä ulkoilmalta suljettu tila pitävät jarrun vapaana. Jarrutuksessa venttiili avaa tilan ulkoilmalle sylinterin painopuolelle ja sulkee imupuolen. Paine-ero männän molemmilla puolilla lisää jarrutusvoimaa.
ABS-jarrut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Lukkiutumaton jarru
ABS-jarrut ovat lukkiutumattomat. Yleisimmin käytetyssä ABS järjestelmässä anturi lukee pyörännavassa olevalta hammaskehältä pyörimisliikettä. Kun anturi havaitsee että kehä ei pyöri ABS-järjestelmä laskee jarrupainetta jolloin pyörä vapautuu ja pyörii jälleen. Perusideana ABS-jarrujärjestelmässä on säilyttää kontakti tiehen ilman, että pyörät lukittuvat ja täten parantaa ohjattavuutta voimakkaan jarrutuksen aikana.
Joissakin ABS-jarruissa jarrutehon vähennys voi tuntua nykivänä jarrutuksena.
Tekniikan Maailma -lehti on testannut ABS-jarrujen toimintaa, autona VW Golf V varustettuna Continental ContiVikingContact 3 -kitkarenkailla.
| lukkiutuneet renkaat | ABS | |
|---|---|---|
| kuiva pinta | 45 m | 32 m |
| lumi | 53 m | 64 m |
| jää | 255 m | 404 m |