Jarmo Heikkinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee näyttelijää. Samannimisestä pesäpalloilijasta katso Jarmo Heikkinen (pesäpalloilija), muusikosta Jarmo Heikkinen (muusikko)
Jarmo Heikkinen
Jarmo Heikkinen Helsingin kirjamessuilla 2008.
Jarmo Heikkinen Helsingin kirjamessuilla 2008.
Syntymäaika 22. helmikuuta 1950 (ikä 64)
Syntymäpaikka Seinäjoki
Aktiivisena 1973
Ammatti lausuja, käsikirjoittaja, ohjaaja, selostaja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Jarmo Heikkinen (s. 22. helmikuuta 1950 Seinäjoki) on suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja selostaja.

Heikkinen työskenteli Yleisradiossa vakituisesti vuosina 1973–2010. Hän on kuitenkin tämänkin jälkeen jatkanut dokumenttien spiikkausta ja ohjelmien toimittamista. Heikkinen on opiskellut Helsingin yliopistossa suomen kieltä, teatteritiedettä ja kirjallisuutta. Koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti ja logonomi. Hän asuu nykyään Espoossa.[1][2]

Hänet tunnetaan erityisesti TV1-kanavan Avara luonto -ohjelman suomenkielisenä selostajaäänenä sekä radion kirjallisuusohjelmien lukijana. Lisäksi hän on esiintynyt ääninäyttelijänä muun muassa piirrossarjassa Matka maailman ympäri sekä Albert Barillén suosituissa animaatiosarjoissa Olipa kerran elämä ja Olipa kerran ihminen. Tämän lisäksi hän toimii kertojana myös Yle TV 1:n ohjelmamainoksissa. Vuonna 1995 Heikkine sai Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnon.[3]

Heikkinen on työskennellyt Yle Kulttuurin toimittajana ja ohjaajana, viimeksi Yle Teeman TV-arkisto -sarjan haastattelijana. Hänen viimeisimpiä pitkiä dokumenttejaan ovat Esko Salminen – läsnä (2008) sekä Jurkan huonetta ja sukua (2009).

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva Rooli
1981 Kummalliset lastenillan juontaja
1986 Ekaluokkalainen isä
2001 Kuilu lukija
Ilon juhla dokumenttitoimittaja

Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Televisiosarja Rooli
1991 Tiina Eevan isä
1994 Kultainen salama poliisi (myös sarjan kertoja)
2003 Kotikatu leipomon pomo
2004 Pieni rakkaustarina vieras

Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / Tv-sarja Rooli
1978 Olipa kerran ihminen (sarja) monia rooleja
1981 Matka maailman ympäri 80 päivässä (sarja) Konstaapeli Bully, kenraali Korn, Wesson, Andrew Speedy, sivuäänet
1984–1991 Pikkumuppetit (sarja) Fozzie Karhu
1985-1986 Tontut kertoja, sivurooleja
1986 Olipa kerran elämä (sarja) monia rooleja
1993 Matka maailman keskipisteeseen (sarja) professori Fredikson
Matka kapteeni Nemon kanssa (sarja) Akida
2011 Smurffit Kertojasmurffi
2013 Smurffit 2 Kertojasmurffi

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kuunnelma Rooli
2009 Kaksipäisen vekaran varjossa sivurooleja

Kertojana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / Dokumentti / Televisiosarja
1984– Avara luonto
2001– Rikostarinoita Suomesta
2008 Rikostarinoita historiasta
2009 Popkult

Käsikirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / Dokumentti / Televisiosarja
1978 Seitsemän maan meri
1996 Silmän lumo – Helena Kara
2002 Käy lento joutsenen - Armi Kuusela
2003 Tosi tarina: Se on sitten Solmu
Starring: Taina Elg
2005 Sinisalon Veikko, Järkäle
2008 Esko Salminen – läsnä

Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / Dokumentti / Televisiosarja
1989 Paljain jaloin - Ella Eronen
1990 Joulukalenteri (käsikirj. Pirkko Jaakola, Leena Laulajainen)
1994 Kultainen salama
1996 Silmän lumo – Helena Kara
1997 Kuusikko ja kuoleman varjot
1999 Enon varjo
2000 Postimiehen varjo
Ei kunnia eikä loiste - Eeva-Kaarina Volanen
2002 Käy lento joutsenen - Armi Kuusela
Valkoinen orkidea (Armi ja Gil)
2003 Tosi tarina: Se on sitten Solmu
Starring Taina Elg
2005 Sinisalon Veikko, Järkäle
2006 Tää ei jää tähän
50-luvun Romeot ja Juliat (Pentti Siimes, Heidi Krohn, Maija Karhi, Ville-Veikko Salminen)
2009 Jurkan huonetta ja sukua
2008 Esko Salminen – läsnä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tunnetuin luontoääni kuuluu arkistorotalle 9.2.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.10.2012.
  2. Suosittu tv- ja radioääni teki läpimurtonsa tonttukuunnelmassa 10.12.2010. Yle. Viitattu 3.11.2012.
  3. Onnimanni-palkinto Lastenkirjainstituutti. Viitattu 7.12.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]