Jari Räsänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten hiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Albertville 1992 4×10 km
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 4×10 km
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 4×10 km
Hopeaa Hopeaa Thunder Bay 1995 4×10 km
Hopeaa Hopeaa Trondheim 1997 4×10 km
Pronssia Pronssia Val di Fiemme 1991 4×10 km

Jari Kalevi Räsänen (s. 28. tammikuuta 1966 Maaninka) on suomalainen karjatilallinen ja entinen huipputason hiihtäjä. Räsänen voitti urallaan neljä MM- ja kaksi olympiamitalia, kaikki viesteistä. Hänen parhaat henkilökohtaiset arvokisasijoituksensa ovat viides sija 15 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa Lahden MM-kisoissa 1989 ja kuudes sija takaa-ajohiihdossa Lillehammerin olympialaisissa 1994. Jari Räsänen tuli kaudella 1987/1988 Suomen mieshiihdon kärkeen mm. voittamalla Mikkelissä 15 kilometrin perinteisen tyylin SM:n ja näin lunasti paikkansa ensimmäisiin aikuisten arvokilpailuihinsa Calgaryn olympialaisiin 1988.

Seuratasolla Räsänen edusti Maaningan Mahtia. Jari Räsäsen isä ja valmentaja Veikko Räsänen oli myös aikoinaan huippuhiihtäjä.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Doping-skandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1998 tammikuussa Suomen Tietotoimiston uutisessa väitettiin Räsäsen ostaneen ja käyttäneen kasvuhormonia. Lisäksi STT väitti Hiihtoliiton johtohenkilöiden olleen kiinnostuneita kasvuhormoneista. Räsänen ja Hiihtoliitto vetivät asian oikeuteen. Näyttöä Räsäsen doping-yhteyksistä ei löytynyt, ja Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STT:n päätoimittajan Kari Väisäsen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi STT, Väisänen ja Aatsalo-Sallinen tuomittiin maksamaan noin 1,5 miljoonan markan korvaukset 19 vahingonkärsijälle. Sittemmin tuomiot ja korvaussummat lievenivät hovioikeudessa.[1][2][3]

Vuonna 2011 entinen lajijohtaja ja päävalmentaja Antti Leppävuori, entinen lajipäällikkö ja toimitusjohtaja Jari Piirainen, entinen hiihtäjä Jari Räsänen sekä entinen lajipäällikkö ja päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki joutuivat syytteeseen asioiden salaamisesta vuosien 1999 ja 2000 dopingoikeudenkäynneissä.[3] Räsänen ja Vähäsöyrinki tuomittiin törkeästä petoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.[4] Oikeudessa osoitettiin, että Räsänen käytti vuosina 1996–1997 eli STT:n uutisen tarkoittamana aikana epo-hormonia. Oikeuden mukaan kaikki neljä syytettyä tiesivät, mitä Jari Räsäselle tehtiin vuoden 1997 kisoissa. Räsäsen tapauksessa oli tuomioistuimen päätöksen mukaan raskauttavaa, että hän sai rikoksella itselleen huomattavaa taloudellista hyötyä ja oli itse dopingaineen käyttäjä. Räsänen sai vuoden ehdollista vankeutta.[5] Tapauksessa asianomistajana ollut Kari Väisänen kommentoi, että tuomioistuimen ratkaisu on hyvä, mutta tuomitut ovat sijaiskärsijöitä ja todelliset vastuunkantajat puuttuvat edelleen.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 284–285. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viitanen, Matti: STT:n toimittajille vankeutta ja sakkoja Liikunnan ja urheilun maailma. 14/1999. Viitattu 12.7.2011.
  2. Rahkola, Nina: Räsänen hiihtokäräjillä: ”Vetäisin miljoonan markan korvausvaateen perstaskusta” 6.5.2011. MTV3.fi. Viitattu 11.7.2011.
  3. a b Tästä dopingjupakassa on kyse Iltalehti. 30.6.2011. Viitattu 11.7.2011.
  4. Syyttäjä ei valita dopingratkaisusta Iltalehti. 7.7.2011. Viitattu 11.7.2011.
  5. Näin oikeus perusteli dopingjutun tuomioita Iltalehti. 30.6.2011. Viitattu 11.7.2011.
  6. STT:n ex-päätoimittaja: Sijaiskärsijät tuomittiin Iltalehti. 30.6.2011. Viitattu 11.7.2011.