Japanintulilisko

Japanintulilisko
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia Lahko: Pyrstösammakot Caudata Heimo: Salamanterit Salamandridae Suku: Tuliliskot Cynops Laji: pyrrhogaster
Kaksiosainen nimi
Cynops pyrrhogaster (Boie, 1826)
Katso myös
Japanintulilisko Wikispeciesissä   Japanintulilisko Commonsissa

Japanintulilisko (Cynops pyrrhogaster) on Japanin alueilla elävä pienikokoinen salamanterilaji.

Koko ja ulkonäkö

Japanintuliliskon selkäpuoli on tumman ruskea. Sen vatsapuoli on punertava tai kellertävä ja siinä on mustaa kuviointia, usein pieniä mustia pisteitä. Lisääntymisaikaan koiraille ilmestyy häntään ja satunnaisesti myös vartalon etuosaan harmaata tai sinertävää väriä. Häntä muuttuu myös korkeammaksi ja hännän päästä tulee ohut ja lankamainen rihma. Japanintuliliskolla on suuret, ulkonevat ja melko litteät korvallisrauhaset. Japanintulilisko on kokonaispituudeltaan 9-13cm. Sen selässä kulkevat selkeästi erottuvat harjanteet ja iho on karkea, josta erottuu selkeitä pieniä nystyröitä.

Levinneisyys

Japanintuliliskoa esiintyy luonnossa Japanin suurilla pääsaarilla, mutta ei Hokkaidolla. Ne elävät vedessä välillä maalla käyden.

Elinympäristö

Tyypillinen elinalue tälle lajille on kosteikko. Japanintulilisko elää vain kosteilla alueilla, sillä jos se siirtyy maalle, on sen pysyttävä kosteana. Tällöin ilmankosteuden on oltava mahdollisimman korkealla.

Käyttäytyminen

Japanintulilisko elää pääosan aikuisiästään vedessä, mutta se voi viettää pitkiäkin aikoja maalla. Se liikkuu aktiivisesti päiväsaikaan, jolloin se useimmiten tonkii pohjasoraa ja etsii sieltä jotain syötävää. Syötyään tulilisko yleensä hankkiutuu johonkin suojaisaan koloon lepäämään. Jos tulilisko on siirtynyt maalle se muuttuu hämäräaktiiviseksi ja piilottelevaksi. Ollessaan maalla tulilisko saalistaa näköaistinsa avulla lähellä liikkuvia selkärangattomia.

Ravinto

Japanintulilisko syö eläinperäistä ravintoa. Sen ravinto koostuu pääosin pienistä selkärangattomista, sillä se ei ole kooltaan kovin suuri.

Lemmikkieläimenä

Japanintuliliskoja on myynnissä ajoittain Suomalaisissakin eläinkaupoissa. Se on Cynops-suvun tuliliskoista harvinaisin laji, jota pidetään Suomessa terraariossa. Japanintuliliskolle soveltuu asumukseksi akvaterraario, eli terraario jossa on vettä ja maa-aluetta. Kahdelle salamanterille riittää 60 litran terraario. Akvaarioon laitetaan noin 20-asteista vettä akvaario puolilleen täyteen. Japanintuliliskoille täytyy myös järjestää akvaarioon maa-alue esimerkiksi korkkilautta, joka kelluu veden pinnalla. Altaassa tulisi olla mahdollisimman paljon erilaisia piilopaikkoja, kuten vesikasveja ja kantoja. Myös maa-alueella olisi hyvä olla salamantereille jonkinlaisia piilottelumahdollisuuksia. Japanintulilisko viihtyy mainiosti yksinään, eikä tarvitse välttämättä lajitovereita. Useampia tuliliskoja voi kuitenkin laittaa samaan altaaseen, eikä sukupuolilla ole väliä. Jokaisella tuliliskolla tulisi kuitenkin olla oma piilopaikka, eikä niitä saa olla liian monta. Japanintuliliskojen kanssa samaan altaaseen ei kuitenkaan saa laittaa erilajisia tuliliskoja, kaloja tai muita sammakkoeläimiä. Suodatin helpottaa akvaarion puhtaanapitoa, mutta se ei ole pakollinen. Vettä täytyy vaihtaa sopivin välein, sillä tuliliskot ovat melko sotkuisia eläimiä. Tuliliskoille voi antaa ruoaksi vaikka pakastettuja verimatoja ja kesällä ulkoa voi hakea kaiken näköisiä eri matoja yms.

Aiheesta muualla

• Matelijat.info
• Caudata Culture (englanniksi)