Japaninkellukka
Sivulta puuttuu | Japaninkellukka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Geum macrophyllum Willd. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Japaninkellukka Wikispeciesissä |
Japaninkellukka (Geum macrophyllum) on Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvava, monivuotinen keltakukkainen kasvi. Euroopassa lajia viljellään koristekasvina.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Japaninkellukka kasvaa 40–100 cm korkeaksi. Varsi on pehmeä- ja keltakarvainen. Lehdet ovat väriltään kirkkaanvihreitä. Maanrajassa olevat ruusukelehdet ovat pysyviä ja pitkäruotisia. Sivulehdykät ovat pieniä, erikokoisia ja pitkävälisiä, päättölehdykkä on hyvin iso, sahalaitainen ja muodoltaan herttamainen tai munuaismainen. Varsilehtien lapa on sormijakoinen tai -osainen ja 3–5-liuskainen. Lehden päättölehdykkä on paljon muita lehdyköitä suurempi. Lehtiruotien tyvellä olevat korvakkeet ovat suikeita tai tasasoukkia ja kaksiliuskaisia. Kirkkaankeltaiset kukat ovat noin 2 cm leveitä. Japaninkellukka kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Hedelmistö on muodoltaan pitkänomainen. Koukkukärkiset pähkylät leviävät takertumalla ihmisiin ja eläimiin.[1]
Levinneisyys [muokkaa]
Japaninkellukka kasvaa luonnonvaraisena Koillis-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.[2] Suomessa japaninkellukkaa on tavattu villiintyneenä puutarhakarkulaisena harvakseltaan Oulun korkeudelle saakka. Eniten esiintymiä on pääkaupunkiseudulta.[3]
Elinympäristö [muokkaa]
Suomessa japaninkellukka esiintyy joskus viljelykarkulaisena tai -jäänteenä puutarhoissa, puistoissa, ojissa ja pientareilla.[1]
Käyttö [muokkaa]
Japaninkellukkaa viljellään koristekasvina.[1]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 250.
- ↑ Den virtuella floran: Amerikansk nejlikrot (ruots.) Viitattu 15.12.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Japaninkellukan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 15.12.2010.
