Japanin urheilu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urheilu on Japanissa suosittua vapaa-ajan toimintaa niin liikunnallisessa mielessä kuin penkkiurheilunakin. Jalkapallo on 1990- ja 2000-luvuilla noussut maan suurimmaksi lajiksi. Suosittuja lajeja ovat sekä perinteiset japanilaiseen kulttuuriin kuuluvat lajit, esimerkiksi judo sekä uudemmat tulokkaat, kuten baseball. Japanilaiset myös seuraavat trendejä, ja lajien suosio saattaakin joissakin tapauksissa vaihtua nopeasti.

Japanissa ei ole virallista kansallisurheilulajia, mutta Japanin sumopainiliitto määrittää sumopainin maan kansallisurheiluksi. [1] Katsojamäärillä mitattuna suosituin laji on baseball.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaus muinaisesta sumopainista Heian- tai Kamakura-kaudelta.

Ennen Meiji-restauraatiota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Edo-kautta sumopaini liitettiin šintolaisuuteen. Näin ollen sumopainiottelut olivat sekä uskonnollisia- että urheilutapahtumia. Uskotaan, että jotkut sumo-ottelut olivat täysin uskonnollisia, ja että niiden tulos oli sovittu etukäteen kami-jumalolentojen tyydyttämiseksi. Joistain sumo-otteluista taasen ennustettiin: esimerkiksi, jos kalastaja ja maanviljelijä ottelivat, ja kalastaja voitti, oli tälle tiedossa hyvää kalastusonnea.

Kamakura-kaudella syntyivät monet taistelulajit. Kyūdō oli kyujutsu-nimellä samuraiden vapaa-ajanvietettä. Yabusame (jousiammunta hevosen selässä) oli myös aluksi urheilua, mutta nykyään uskonnollinen seremonia. Metsästyskin kasvatti suosiotaan urheilulajina, jossa käytettiin apuna koiria: metsästys tunnettiin nimellä Inuoimono, kirjaimellisesti takaa-ajo koiralla.

Edo-kaudella urheileminen ajanvietteenä kasvatti suosiotaan. Urheilu yhdistettiin kuiitenkin usein uhkapeliin. Shōgunit ja daimiot suosivat kyūdōa ajanvietteenä, ja lajissa pidettiin kilpailuja ja ennätysyrityksiä. 26. huhtikuuta 1686 samurai Wasa Daihachiro teki lyömättömän ennätyksen ampumalla vuorokauden aikana 13 053 nuolta, joista 8 133 osui maaliinsa. Huomionarvoista on, että ennätys tehtiin 2,2 metriä korkeassa ja 120 metriä pitkässä käytävässä. Nykyajan olympialaisissa jousiampujien etäisyys maaliin on "vain" 70 metriä. Itsepuolustuslajit, kuten jujutsu olivat Edo-kaudella suosittuja.

Meiji-restauraation jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meiji-restauraation jälkeen Japaniin alkoi saapua useita länsimaisia urheilulajeja. Urheileminen liitettiin koulujen toimintaan, ja yliopistojen väliset ottelut tulivat suosioon. 1870-luvun aikana japanilaisille esiteltiin yleisurheilu, jalkapallo, rugby union, kriketti ja luistelu. Vuonna 1911 itävaltalainen henkilö antoi Japanin armeijalle hiihto-opetusta. Tuohon aikaan urheileminen oli maassa harvinaista, mutta urheilun liittäminen koulutukseen lisäsi sen suosiota ympäri maan. Läntisiä urheilulajeja pidettiin aluksi henkisen kurin harjoitusmuotona, mutta nykyisin japanilaiset ovat ymmärtäneet urheilun virkistyskäytön.[2] Ammattilaisurheilutoiminta alkoi 1920-luvulla, mutta huhut lahjuksista ja yleinen mielipide siitä, että urheilun pitäisi olla vain amatööreille elivät vahvoina. Jopa toisen maailmansodan jälkeen, kun urheilulähetykset televisiossa ja radiossa yleistyivät, koulujenväliset urheilutapahtumat houkuttelivat ammattilaisurheilua enemmän yleisöä.

Japaniin saapui myös pienempiä urheilulajeja, kuten pöytätennis ja miekkailu. Vaikka näiden lajien näkyvyys ei olekaan maanlaajuista, on niillä silti maassa hieman suosiota. Baseball ja ammattilaispaini näkyivät usein Japanin television alkuaikoina, ja nyrkkeilyä sekä sumopainia näytettiin kausiluontoisesti. Alun perin vallalla oli käsitys, että urheilutapahtumien televisiointi vähentäisi katsojien kiinnostusta lähteä paikan päälle ja jäädä kotiin katsomaan samaa tapahtumaa ilmaiseksi. Kävi kuitenkin päinvastoin, ja kiinnostus urheilua kohtaan lisääntyi, oheistuotteita myytiin enemmän ja urheilulähetykset yleistyivät.

Judoa Okinawalla

Judo liitettiin virallisten olympialajien perheeseen vuonna 1964 Tokion kesäolympialaisissa. Keirin-pyöräilylaji taasen pääsi olympiaohjelman virallisten lajien listalle vuoden 2000 Sydneyn olympialaisissa.

Moottoriurheilu on kasvattanut suosiotaan Japanissa etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Maan autonvalmistajat käyttävät eri kilpasarjoja tuotteidensa markkinoimiseen, ja monet nuoret ajavat amatöörisarjoissa kuluttaen ajokkeihinsa huomattavia summia. Japanista kotosin oleva moottoriurheilulaji drifting on leviämässä ulkomaille.

Ammattilaisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosituimmat ammattilaisurheilulajit Japanissa ovat baseball, jalkapallo ja sumopaini.[3] Huomioitavaa on, että monien budolajien opettajat eivät ole ammattilaisia, ja että niitä harjoittavat pääasiassa amatöörit. Joitain palloilulajeja, kuten rugbya ja koripalloa pelataan puoliammatillisella tasolla.

Lempiurheilulaji 2005 2007
Baseball (NBP) 51,7 % 51,1 %
Jalkapallo (J. League) 22,8 % 22,8 %
Sumopaini 17,1 % 18,3 %
Golf (Japan Golf Tour) 16,9 % 14,4 %
Nyrkkeily 7,8 % 9,3 %
Moottoriurheilu 6,2 % 8,1 %
Showpaini (Puroresu) 4,2 % 6,0 %
Muu 8,0 % 4,5 %
Ei ole 24,4 % 22,2 %

Suurimpia järjestettyjä urheilutapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Tapahtuma Paikkakunta Muuta
1940 Kesäolympialaiset Tokio peruttiin
1940 Talviolympialaiset Sapporo peruttiin
1958 Aasian kisat Tokio
1964 Kesäolympialaiset Tokio
1972 Talviolympialaiset Sapporo
1992 Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut Hiroshiman prefektuuri
1991 Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Tokio
1998 Talviolympialaiset Nagano
2001 World Games Akita
2002 Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 10 paikkakuntaa yhdessä Etelä-Korean kanssa
2007 Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Osaka

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Japani olympialaisissa

Japani on osallistunut jokaisiin olympiakisoihin vuodesta 1912 lähtien neljää poikkeusta lukuun ottamatta: väliin jäivät vuoden 1948 talvi- sekä kesäolympialaiset, vuoden 1924 talviolympialaiset ja vuoden 1980 kesäolympialaiset. Japanin mitalisaldo olympialaisista on 394 mitalia, ja maa on olympialaisten kaikkien aikojen mitalitilastossa toiseksi parhaana aasialaisena maana sijalla 15. Japani on isännöinyt olympialaisia kolme kertaa: Tokio isännöi vuoden 1964 kesäolympialaisia, Sapporo vuoden 1972 talviolympialaisia ja Nagano vuoden 1998 talviolympialaisia.

Japanin menestyslajeja kesäolympialaisissa ovat olleet judo, telinevoimistelu, uinti ja vapaapaini, joissa kaikissa maan edustajat ovat voittaneet ainakin 20 kultamitalia. Talviolympialaisissa japanilaisten parhaita lajeja ovat olleet mäkihyppy sekä pikaluistelu.

Oppilaitokset ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin oppilaitoksissa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti eri urheilulajeja. Jo lastentarhalaiset ja ala-asteen oppilaat voivat urheilla yksityisissä urheiluseuroissa, joihin voi liittyä kohtuullisella summalla. Useimmissa budolajeissa harjoittelun voi aloittaa jo 4-5 -vuotiaana. Kun oppilas aloittaa 5. luokan, koulu tarjoaa ilmaista koulupäivän jälkeistä harrastustoimintaa, johon oppilaat voivat osallistua. Koulu rohkaisee oppilaita liittymään urheiluseuroihin myös tämän jälkeen.

Oppilaitosten välinen kilpailutoiminta on prefektuureissa ja kansallisesti aktiivista, ja jotkut turnaukset, kuten National High School Baseball Championship ja high schoolien jalkapalloturnaus ovat maassa hyvin suosittuja.

Rakennelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanissa on 239 660 liikuntapaikkaa erilaisille urheilumuodoille.[4] 62,2 % näistä rakennelmista oli rakennettu toisen asteen opetuksen käyttöön, 3,8 % oli yliopistojen ja collegeiden tiloja ja 23,6 % julkisia tiloja. 3,5 % oli yksityisten yhtiöiden työntekijöilleen rakentamia liikuntapaikkoja ja 7,0 prosentin käyttötarkoitus oli joku muu.

Yleisimmät liikuntapaikat olivat tilaston mukaan kuntosalit (21,8 %), monikäyttöiset stadionit (20,7 %), ulkona sijaitsevat uima-altaat (14,1 %), ulkona sijaitsevat tenniskentät (9,3 %) sekä baseball- ja softballkentät (4,5 %).

Japanista kotoisin olevia lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Budolajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

       

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

     

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]