Japanin kirjallisuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Japanilaisella kirjallisuudella on pitkät perinteet. Vanhin säilynyt japaniksi kirjoitettu teos on Kojiki (712). Ensimmäinen hiraganalla kirjoitettu säilynyt kirja on Ki no Tsurayukin Tosa nikki (935). Japanin kirjallisuus nousi kukoistukseensa Murasaki Shikibun 1000-luvulla kirjoittaman Genjin tarinan myötä. Kirjaa on sanottu maailman ensimmäiseksi romaaniksi. Nykykirjailijoista tunnetuin lienee nobelisti Kenzaburo Oe. Japanilaisen runouden tunnetuimpia muotoja ovat määrämuotoiset tanka (短歌) ja haiku (俳句).

Nobelin kirjallisuuspalkinto on mennyt kaksi kertaa Japaniin, ensi kerran vuonna 1968, jolloin palkinnon sai Yasunari Kawabata. Kawabatan romaaneista tunnetuimpia ovat Lumen maa, Tuhat kurkea ja Vuoren jyly.

Varhaiskeskiaika (894 asti)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murasaki Shikibu

Vanhin säilynyt japaniksi kirjoitettu teos on Kojiki (712), sitä seurasivat historiateos Nihonshoki (720) ja runokokoelma Kymmenentuhannen lehden kokoelma (Man'yōshū, 759).

Teoksissa on käytetty vain kiinalaisia merkkejä ideografisesti, foneettisesti ja muilla tavoilla sovitettuna japanin kielioppiin.

Klassinen kausi (894 - 1194; Heian-kausi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heian-kautta pidetään Japanin keisarillisen hovin huippukautena, ja se muistetaan taiteen, erityisesti runouden ja kirjallisuuden, kehityksestä. Ensimmäinen hiraganalla kirjoitettu säilynyt kirja on Ki no Tsurayukin Tosa nikki (935). Japanin kirjallisuus nousi kukoistukseensa Murasaki Shikibun 1000-luvulla kirjoittaman Genjin tarinan (Genji monogatari) myötä. Kirjaa on sanottu maailman ensimmäiseksi romaaniksi. Muita huomattavia teoksia olivat runokokoelma Kokin-wakashū (905) ja Sei Shōnagon Makura no sōshi (1002), joka kertoi elämästä keisarin hovissa.

Keskiaika (1195 - 1600)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin keskiajan kirjallisuuteen oli luonteenomaista hallitsevan sotilasluokan nousuun ja zenbuddhismiin liittyvien runojen ja tarinoiden esilletulo. Heike monogatari (1371) on eeppinen teos Minamoto- ja Taira-klaanien kamppailusta. Muita senaikaisia tärkeitä teoksia olivat Kamo no Chōmein Hōjōki (1212) ja Yoshida Kenkōn Joutilaan mietteitä (Tsurezuregusa) (1331).

Myöhäiskeskiaika (1600 - 1868)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäiskeskiaikana kehittyi yksi nykyisistä dramaattisen näytelmätaiteen muodoista - kabuki-teatteri. Paljon vaikutteita haettiin kiinalaisesta kirjallisuudesta. Kyokutei Bakin kirjoitti historiallisen rakkausromaanin Nansō Satomi Hakkenden (1842).

Nykyaika (1868- )[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin avautuminen ulkomaailmalle aloitti eurooppalaisen kirjallisuuden vaikutuksen japanilaisen kirjallisuuden kehitykseen. Tärkeimpiä kirjailijoita sotaa edeltävältä ajalta olivat Shimazaki Toson, Mori Ōgai, Natsume Sōseki ja Ryunosuke Akutagawa. Japanin tappio toisessa maailmansodassa vaikutti kirjallisuuteen, synnyttäen tarinoita erakoitumisesta, tappiosta ja elämän tarkoituksesta. 1970- ja 1980-luvun teokset käsittelivät sosiaalisia ja yhteiskunnallisia asioita. Nykykirjailijoista tunnetuimpia lienevät nobelisti Kenzaburō Ōe esimerkiksi M/T ja kertomus Metsän ihmeestä (M/T to mori no fushigi no monogatari, 1986, suom. 1995) ja Banana Yoshimoto esimerkiksi Kitchen (1988, suom. 1995). Manga sarjakuvien esiinnousu 1980-luvulla on vaikuttanut alan kehitykseen. 1990-luvun menestyskirjoista Ring ja Battle Royale on myös filmatisoitu.

Merkittävät kirjailijat ja kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsume Sōseki
Yukio Mishima

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kansojen kirjallisuus, osa 4, sivut 547-582, kirjoittanut Henry Henne, WSOY 1976, ISBN 951-0-06347-9

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aulamo, Sirpa: Japanin kaunokirjallisuuden käännökset ja kääntäjät Suomessa sekä huomioita käännöstyöstä. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto. Kirjallisuuden laitos. Monisteita 33. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1987. ISBN 951-679-726-1.
  • Kuusikko, Pirjo-Riitta: Japanin kirjallisuus suomen kielellä: Bibliografia. Helsinki: Suomen yrityslehdet, 2000. ISBN 951-98181-3-8.