Suomen ja Japanin suhteet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Japanin ja Suomen suhteet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japanin ja Suomen sijainti.
  Suomi
  Japani

Japanin ja Suomen suhteet alkoivat Japanin tunnustettua Suomen valtion 23. toukokuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin 6. syyskuuta 1919 sekä uudelleen 8. maaliskuuta 1957. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tokiossa ja Japanin suurlähetystö Helsingissä. Suomen Tokion-suurlähettiläänä toimii Pekka Orpana.

Ensimmäinen virallinen suomalainen Japanissa lienee ollut Venäjän armeijan luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää sulkeutuneesta Japanista. Vuonna 1879 puolestaan Jokohamaan rantautui tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Hän lienee myös ensimmäinen Koillisväylän läpi purjehtinut ihminen.[1] Suomalaisten lähetystyö alkoi pian uskonnonvapautumisen (1873) jälkeen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lähetti Esteri Kurvisen ja Alfred Wellrosin Japaniin vuonna 1900. Tunnettu kielentutkija ja tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt nimettiin Suomen viralliseksi ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin vuonna 1919.

Suomalaisia kansainvälisissä tieteellisissä teoksissa julkaisseita Japanin tutkijoita ovat muun muassa historioitsija Olavi K. Fält, taloustieteilijä Merja Karppinen, suomenvirolainen kielentutkija Rein Raud ja semiootikko Eero Tarasti. Suomalaisessa taiteessa merkittäviä japanilaisia vaikutteita ovat saaneet muun muassa säveltäjät Pehr Henrik Nordgren, joka opiskeli Japanissa, ja Paavo Heininen, jonka ooppera Silkkirumpu perustuu japanilaiseen nō-näytelmään. Japanin parlamentin ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen senaattori on Suomessa syntynyt Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomi Japanissa Suomen suurlähetystö, Tokio.
  2. Kauppapolitiikka (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Engman, Max: Suureen itään. Suomalaiset Venäjällä ja Aasiassa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2005. ISBN 951-9266-84-4.
  • Kyllönen, Ari: Samuraiden vieraana. Suomalaisia Japanissa 1703 - 1917. Kuopio: Pitkos Books, 2013. ISBN 978-951-842-361-7.